Sisällön tarjoaa Blogger.

PARHAAT SIENIRESEPTIT











Joitain vuosia sitten mä sekosin sienestämiseen. Päässäni on usein aivan hirvittävä ajatusten sekamelska ja jo pelkkä metsässä oleilukin tekee erittäin hyvää. Oman mausteensa hommaan tuo vielä se joka syksyinen löytämisen riemu. Metsän tarjoaman rauhan lisäksi on mahtavaa saada vetää syvään happea ja tähyillä miltä sammalmättäältä pilkistää lakkeja. Puhelimeni täyttyy kuvista, joita olen metsässä ottanut. Yhdessä kohtaa on järjettömän kaunis sammalpeite ja toisessa puut kasvavat erityisen suorina kohden taivasta. Elokuussa kävin uudessa metsässä, jonka poikki virtasi kituinen puro ja koko paikka, kaatuneine runkoineen, näytti sille, että menninkäiset olisivat voineet, hetkenä minä hyvänsä, kömpiä koloistaan.

Apajat

Janne on myös innokas sienestäjä ja me ollaankin vuosien myötä löydetty yhdessä pari kanttarellipaikkaa, muutama superhyvä suppismesta ja tänä vuonna löytyi herkkutatteja niin, että nimettiin paikka herkkutattimetsäksi. Se, että meillä on nyt ne omat "meidän sieniapapajat" tekee vuodenaikojen vaihtumisesta aina yhä kiinnostavampaa. Keväällä huomaan miettiväni, joko kohta lämpenee. Kesällä toivon, ettei tulisi liian kuivaa sekä kuumaa. Ja loppukesästä tehdään aina muutama epäonnistunut yritys sienestää. On maltettava vielä hetki.

Nyt mä kyllä uhraan mun pipon

Sitten, kun niitä alkaa nousta, hiipii kuvioihin jonkin asteinen hulluus. Eräällä reissulla korit olivat jo täyttyneet, kun suunnistaessamme metsästä tielle, osui vielä upeita mättäitä matkalle. Ensin kerättiin täyteen Jannen huppu. Sitten hän, pienen hiljaisen hetken jälkeen, sanoi uhraavansa vielä piponsa. Sinne kyllä mahtui yllättävän paljon.

Saalista on sitten ryöpätty pakkaseen suolasieniksi, kuivattu meidän Orakkaalla (löysin käytettynä Torista!), viety mun äidille, kun omat varastot täyttyi ja syöty, syöty, syöty. 

Tästä löydät linkit mun suosikkiresepteihin: 

  1. kurpitsa-sieni-pähkinälasagne (tämä vie kielen!)
  2. sienipiirakka melko runsaalla rakuunalla (lisäksi sopii lipstikka)
  3. paistetut herkkutatit
  4. suppilovahverorisotto
  5. suppilovahvero-raitajuuri-pizza (tätä reseptiä mukaillen)
  6. kaikki sienikastikkeet juuresten kanssa
  7. kaikki pastat ja lasagnet, joihin voi heittää sekaan kuivattuja sieniä

Löytyykö muita sienestäjiä? Entä suosikkireseptejä jaettavaksi? Noita meinaan riittäisi nyt!

Maukasta viikonloppua <3



* ensimmäisen kuvan keittiöpyyhe saatu

SITTENKIN VERHOIHMINEN?

olohuoneen sisustus midmod skandinavian design kukkapuro karuselli livingroom interior

olohuoneen sisustus midmod skandinavian design kukkapuro karuselli livingroom interior

Se on erikoista miten ihminen voi muuttaa mieltään vuosien myötä. Mä olen aina sanonut, etten ole verhoihminen. Tällä tarkoitan sivuverhoja. Ne ovat puuttuneet mun elämästä lähes täysin. 

Mun ensimmäisissä omissa kodeissa; Hermannissa ja Järvenpäässä, oli ikkunoissa ainoastaan bambukaihtimet. Vantaalla, Jokivarren kimppakämpässä siskoni kanssa asuessani, ostimme kirpparilta keittiöön retroverhot. Niissä oli ihania suuria, sinisävyisiä kukkia. Muissa huoneissa toki jatkui sama karsittu sisustustyyli. Ensimmäisen avopuolisoni kanssa Alppilassa, Tikkurilassa ja Tapanilassa asuessamme, sivuverhot oli ainoastaan olohuoneissa. Viikinmäen kodissa meillä ei Jannen kanssa ollut sälekaihtimien lisäksi muita verhoja lainkaan. Samoin oli Mechelininkadulla ja Hietalahdenkadulla. Tyynelässäkin on ollut, meidän aikanamme, aina vaan rullaverhoja ja laskoskaihtimia.

Sittenkin verhoihminen?

Tähän kotiin asetuttua jokin lähti muuttumaan. Ensin ostettiin sivuverhot Tyynelän olohuoneeseen. Se tapahtui tammikuussa 2017. Toukokuussa makuuhuoneemme sai verhot, heinäkuussa  löytyi käytettynä passelit myös vierashuoneeseen ja elokuussa ostettiin yhdet kesämökin makuuhuoneeseen. Siis neljät (!!) sivuverhot yhdelle vuodelle. Melkoinen tahti, sanoisin. Tänä vuonna olenkin sitten hankkinut vain yhdet. Ne ovat valkoiset, täyspitkät ja materiaali on ihanasti laskostuvaa pellavasekoitetta. Verhot asennetaan vielä ennen joulua olohuoneen kymmenmetriselle seinälle. En malta odottaa odottaa miten ne tulevat pehmentämään olohuoneen tunnelmaa.

Näemmä mieltään on siis mahdollista muuttaa näinkin päin vastaiseen suuntaan. Eikä siinä mitään. Saahan maku muuttua. Pyydän kuitenkin, että jos verhoja alkaa ilmestymään enää yhtään lisää, niin hälyyttäkää apua. Tuskin niitä tarvitsee enempää, kuin huoneita on, vaikka onkin hyvä tahti päällä.





SYKSY SISUSTUKSESSA

secondhand interior mid century modern botanica wallpaper teak liinavaatekaappi

secondhand interior mid century modern botanica wallpaper

secondhand interior mid century modern botanica wallpaper teak liinavaatekaappi

secondhand interior mid century modern teak

secondhand interior mid century modern botanica wallpaper teak liinavaatekaappi

Syksyllä suunnitellaan ja talvella toteutetaan?

Syksy, etenkin marraskuu on monen mielestä kamalaa - harmaata ja pimeää aikaa. Itse taas pidän syksystä. Se tuntuu enemmän jonkin uuden alulle, kuin lopulle. Huomaan elämänrytmin hidastuneen. Saatamme istuskella Tyynelässä, eri kerroksissa, tekemättä juuri mitään ja nauttia hiljaisuudesta. Suurinosa remonttihankkeista on jäissä ja vuodenaika on tuonnut luontaisen hetken voimien keräämiselle. Siitä pitäisi osata nauttia ilman huonoa omaatuntoa. Toisinaan se on kaltaiselleni suorittajalle hankalaa, mutta yritän parhaani. Ajatusteni sisältö kyllä vaeltelee kohti erinäisiä kunnostuksen tarpeessa olevia kohteita. Suunnittelen keittiön muovinkeräyslaatikon maalaamista, jakkaran kunnostamista, saunatuvan seinien vahaamista ja montaa muuta keskeneräistä kohdetta, mutten vielä tartu toimeen.

Hidastamisen lisäksi toinen merkittävä muutos syksyssä on se, miten värit näyttäytyvät ensin luonnossa, sitten meillä sisustuksessa. Huomaan kaipaavani lisää sävyjä. Selaan netin värikartoista terrakottaa, konjakkia, viininpunaista, lempeitä pastellisia punaisia ja lämpimiä harmaita. Tuntuu hyvälle, kun tulee talvi ja pääsee vihdoin edistämään ulkotöiden sijaan sisällä keskeneräiseksi jääneitä kohtia.

Olen viime aikoina havahtunut ajattelemaan sitä, miten meillä usein kevät ja syksy ovat leppoisia, tulevaan virittäytymisen hetkiä. Kesällä paiskitaan pihalla, talvella sisällä. Ehkä tästä syystä sekä syys, että kevät ovatkin mun lempivuodenaikoja. Muistikirjat ja -listat täyttyvät. Kohta pääsee työhön ja toimeen.

Tunnistaatko kukaan muu vuodenaikojen vaihtumisen vaikutusta sisustusprojekteihin?
Kuulostaako tutulle?





Syksyn näihin kuviin teki mm. täydellisen syksyisen värinen liinavaatekaappi, jonka saimme vuosia sitten Jannen isältä, kirpputorilta löytämäni Marimekon vintagevaatteet, jotka värjäsin pesukonevärillä ja Orankivintagesta tilaani peili.