13.7.2017

VIERASHUONEEN SISUSTUS









Kotimme on kolmio ja siellä on yksi huone, jota ei ole blogissa vielä näkynyt. Se on nyt tässä.

Toisin, kuin usein tehdään, me valittiin omaksi makuuhuoneeksi se pienempi. Ei todellakaan mikään hulppea master bedroom, mutta sinne mahtuu meidän 180 leveä sänky, kun ei ole vaatekaappeja. Muuta ei tarvita. Eikä haluta.

Toinen asunnon makuuhuoneista on kuvien "vierashuone". Ja vierashuonehan on toki tavallisesti pyykkihuone, silityshuone, kuivaushuone, vaatehuone, romuhuone, treenikassihuone ja pukeutumishuone. On ihanaa, kun on tilaa jonne valita huomiset vaatteet valmiiksi ja jättää puolikäytöiset rekille roikkumaan. Arvostan myös sitä, että tällä järjestelyllä makuuhuoneessa ei ole muita toimintoja ja vaatehuoltoa. Se rauhoittaa.

Kun joku tulee kylään raivataan tämä huone omasta käytöstä vieraiden haltuun - piilotetaan silityslaudat ja pyykkitelineet. Levitettävä laveri muuttuu nopeasti 140cm leveäksi sängyksi. Vierashuoneen peitot ja tyynyt vievät yleensä hirveästi säilytystilaa. Meillä ne on pedattu päiväpeitteen alle ja tyynyt piilotettu päällisiin. 

Huone on tavalliseen tapaamme sisustettu pääosin kirppis- ja kierrätystavaroin. Uutenakin on jotain hankittu. Artekin valaisin ostettin muutamia vuosia sitten. Samoin Woodnotesin matto. Vierasvuoteen patjat ja Svaneforsin tyynynpäälliset tulivat meille tähän kotiin. Vaaterekkinä toimii kasaan menevä Ikean rekki, jota tavallisesti käytän kirppareilla. En ole tuohon vielä parempaakaan löytänyt. Kuuskytluvun koivukaapin (100€) löysin Tori.fin kautta, samoin levitettävän laverin (15€), kolme harmaata verhoa (15€) ja Ornon metallisen seinävalaisimen (40€). Ryijy on Jannen isän kellarista.

Sängyn on jo käynyt koenukkumassa muutama ihminen. Kohta sinne pistämme pitkäksemme yöksi myös me, kun oma makuuhuone saa seinilleen uuden maalin. Jahka kesäretkihommilta maltetaan. Loma <3








10.7.2017

PUUTERISTA JÄLKEÄ JA PELLAVAÖLJYN TUOKSUA

Kokemuksia Virtasen öljymaalista / sisämaalista / paneelimaalista. Tikkurilan Talkki.

Kokemuksia Virtasen öljymaalista / sisämaalista / paneelimaalista. Tikkurilan Talkki.

Kokemuksia Virtasen öljymaalista / sisämaalista / paneelimaalista. Tikkurilan Talkki.

Kokemuksia Virtasen öljymaalista / sisämaalista / paneelimaalista. Tikkurilan Talkki.

Kokemuksia Virtasen öljymaalista / sisämaalista / paneelimaalista. Tikkurilan Talkki.

Kokemuksia Virtasen öljymaalista / sisämaalista / paneelimaalista. Tikkurilan Talkki.
Oli liian vaaleaa


Pitkään vallalla ollut valkoinen sisustustyyli on alkanut jurpia. Mä en nyt puhu siitä yleisesti ilmoilla olleesta kokovalkoisesta sisustustyylistä, vaan omasta asennoitumisestani kerrostalokotieni seiniin. Aloin muistelemaan menneitä asuntojani - Hietalahdenkadulla, Mechelininkadulla, Tapanilassa, Viikinmäessäkin - suurin osa seinistäni on aina ollut vitivalkoisia. 

Tässäkin kodissa sohvalla istuessani näin vielä viime viikolla edessäni räikyvänvalkoisen seinän, jolle aurinko paistoi kolmesta isosta ikkunasta. Se oli niin valkoinen, että melkein häikäisi. Nyt seinä on maalattu vaaleaksi, muttei valkoiseksi. Ihan huomattava ero tilan tunnelmassa noin pienellä tvistillä. Katso nyt vaikka tota katon rajausta. Se aiempi vaalea oli todella vitivalkoinen. Kaikissa valoissa tilan yleisilmettä katsoessa ei nää eroa entiseen, mutta siinä miten nätisti valkoiset kalusteet piirtyvät tota seinää vasten, huomaa ison eron. Nyt täällä on paljon rauhallisempaa. Sävy on hillitty ja tyylikäs. 

No mikä maali?


Me päädyttiin käyttämään hommassa saman firman maaleja, jolla Tyynelän ulkoseinät viime vuonna maalattiin (siitä projektista löydät lisää juttua tunnisteen "pihalla" takaa). Virtaselta on nyt tullut uusi tuote - vesiohenteinen pellavaöljymaali sisäkäyttöön ja me saatiin sitä testiin. Tuote on ehkä vähän erehdyttävästi nimetty Paneelimaaliksi, vaikka sitä voi käytää myös kivi- ja kyprocseinien maalaamiseen. Mä päädyinkin varmistamaan firman toimitusjohtajalta, että tuote on sitten varmaan sopiva myös tähän hommaan. 

Tunnelmat ensimmäisen maalikerroksen jälkeen

Vähän jännityksissä me alettiin hommiin. Omista aiemmista tavoista poiketen me tehtiin tällä kertaa suojaukset ja teippaukset erityisellä huolella. Vissiin säästyttiin monelta harmilta ja kiroilua kuului tällä kertaa tavallista vähemmän, vaikka maalia roiskui sumutinpullomaisena sateena seinän eteen lattialle. Seinän eteen oli levitetty suojapaperirulla.

Itse tuote oli kelpo tavaraa. Tämä maali ei haise pahalle. Sen haju muistuttaa lähinnä kalkkimaalia tai kosteata laastia. Tää on mulle erittäin tärkeä homma, kun ne pistävän lemuiset muovimaalit ahdistaa. Pystyinkin oleskelemaan samassa tilassa ihan ok, kun ikkunat asunnosta oli auki. 

Maalatessa alku oli todella helppo. Maali tuntui oikein hyvin levittyvälle. Sitten alkoi huolestuttaa, tuleeko jäljestä kuivuessa epätasainen. Huomasimme, ettei tämän maalin kanssa ei voi toimia niin, että vetää ensin koko huoneen reunat ajaajalla / telalla. On parempi maalata eteenpäin kohta kerrallaan, ettei jää nopeasta kuivumisesta johtuvia jälkiä. Maali meinaan kuivui samalla tavalla, kun kalkkimaalit - todella nopeasti ja hyvin epätasaisesti. Se kuumotti meitä edetessämme pitkää seinää pitkin kohti keittiötä. Jäisikö se noin? Millainen olisi lopputulos? Kannattiko tämä ollenkaan?

Ilta-auringon laskettua me odoteltiin vähän epäselvissä fiiliksissä. Vaikka tuotteen kuivumisaika on hämmästyttävän lyhyt, niin me päätettiin jatkaa vasta aamulla. 

Tunnelmat ja lopputulos toisen kerroksen jälkeen

Aamulla Janne veti seiniin toisen kerroksen. Kuivumisaikana jälki oli taas todella laikukasta. Maali todella kuivuu kalkkimaalimaisesti ikäänkuin vetäytyen ja seinät näyttivät siltä, kun telan varressa olisi ollut ala-asteikäinen. Olisi naurattanut, jos ei olisi huolestuttanut. Lopputulos oli kuitenkin aivan priimaa ja mun helpotukseksi saatiin huomata, että huoli oli ollut täysin turha. 

Erityisenä bonuksena täytyy mainita, että toi tän maalin jättämä pinta on aivan ihana. Paljon parempi verrattuna meidän aiemmin käyttämiin perusrautakaupan maaleihin. Se on silkinhimmeä, luonnollinen ja sopii erityisesti tähän puuteriseen sävyyn erinomaisesti. En voisi tyytyväisempi olla. 

Nyt jo ihan innolla odotan makuuhuoneen ja vessan maalaamista. 
Ne purkit jo odottelee tuolla komerossa. 

Onneksi on loma.




Vielä pari vinkkiä

Tälle maalille sopii varmasti hyvin työskentely siveltimen kanssa, koska se levittyi hyvin ja käyttäytyi aiemmin käyttämieni kalkkimaalien tapaan. Me kuitenkin telattiin seinät, koska pinta-ala oli suuri.

Mitä ikinä maalaat - älä pihistele maalarinteipin kanssa. En ikinä olisi uskonut, että niissä on noin huomattavia laatueroja. Me käytettiin tätä ja sillä sai aikaan erittäin terävät rajat, eikä lainkaan valumia. Lisäksi se oli todella helppo irroittaa. Katon rajastakin lähti pitkinä pätkinä ihan maastakäsin vetäen ja ilman tahmajälkiä. 

Sävy: Talkki

6.7.2017

KÄYTÄVÄLLÄ KUULTUA

werner west tuoli

werner west tuoli

werner west tuoli

werner west tuoli

werner west tuoli
Eräällä Lohjalaisella kirpputorilla käytiin viime viikonloppuna sekava ja vähäsanainen keskustelu - se tapahtui osin ilmeilemällä.

Kaikki alkoi siitä, kun tavaroitaan hinnoittelemaan tullut nainen seisoi minuun selin. Ei nähnyt lautasen kokoisiksi leviäviä silmiäni. Enkä minä nähnyt hintalappua. Siispä kysymään - sillä tavalla huoletonta äänensävyä tavoitellen. "Anteeksi; sinunko nuo tuolit on. Hyvä. Mitä niistä olit meinannut? Ai kaksikymmentäneljä euroa yhteensä?"

Tässä välissä Janne oli ehtinyt ohittaa rouvan ja jouduin huhuilemaan perään. Tavoittelin edelleen äänensävyä, joka ei kuulostaisi niin korkealle ja kireälle. Pyysin pakittamaan ja vilkaisemaan saisiko noista jotain. Naisen ollessa selin minuun, myös viitoin (ainakin mielestäni selkeästi), että me muuten otetaan noi. Kädet heiluivat, kun heiluriukolla ja naama nyki. Sormi osoitti kohti tuoleja rytmikkäästi ja tehostaakseni sanomaani, kurtistin myös kulmiani nyökätessäni tomerasti.

Jannea ei kiinnostanut. Tilanteesta mitään ymmärtämättä se tuli siihen tuoleja katsellaan mittailemaan. Arvosteli ääneen ostoaikeitani ja tuolejakin kiikkeriksi. Tuumaili, että tokkopa noista mitään saisi. Mä luulin, että se ovelana oli mun juonessa mukana. Myyjä alkoikin siinä sitten hinnasta tinkimään. Sanoi, että myymäänhän on tultu. Jannen viimeiset sanat ennen kättelyä oli, että "viistoista yhteensä." Ja siihen me se sovittiin.

Janne lähti lappaamaan lastia autoon ja mä tasailin hengitystäni viereisessä hyllyvälissä. Takaisin tullessaan se sanoi, ettei kyllä ymmärrä mihin me lisää tuoleja tarvitaan, mutta että ihan ok ovat. Mä näytin sivua, jolla olin googlannut "werner west tuoli". 

7,5 € kipale on ihan hyvä hinta