Tyynelä


Pitkästä aikaa täällä.

Tultiin eilen Tyynelään ystävien kanssa.
On reissussa lämpimässäkin kiva, mutta tästä mä olen niin onnellinen.
Hyvää ruokaa, ihanaa seuraa ja oma rauha.
Nykyään nukuttaakin niin mukavasti :)

Mä oon täällä, kuin pieni lapsi. Joka nurkalla kädet ilmaan. Jipii jipii!!
Mitä kaikkea kaunista.



 Arabian Seita soppakulho saatiin käyttöön appiukon kaapin kätköistä. 
Kulhon alla näkyy meidän tuvan pöytä.
Lasikannesta, vanhasta ovesta ja ompelukoneen jalasta valmistettu.

 Tuon mun insinööri ja meidän ystävä tekivät sen mun toiveesta pari vuotta sitten.
Täällä blogissakin jo aiemmin vilahtanut.... edelleenkin aiheuttaa suuria onnen tunteita.

Käykää muuten katsomassa myös miten makeesti Singerin jalkaa on Voikukkapellossa käytetty.


Ja viimeisissä kuvissa viikon kohokohta...
... omenat.

Siellä ne killuu. Viisi suurta kohta kypsyvää (= omenapiirakka).
Ihan älytön saavutus meidän viime kesänä istuttamalta rimpulalta. 





On tämä ihana paikka. Kuin meille tehty, vaikka jo 1927 rakennettu.

Viikonloppua uusille ja vanhoille lukijoille. Kiva, kun ootte <3
-Laura