Kukkuu. Täällä minä jä Tyynelä. Perjantaina tänne tullessa tuvassa oli niin kylmä, että piti kokata pipo päässä. Vähän nauratti. Takkatuli ja hyvä ruoka teki tehtävänsä. Uni tuli ajoissa. Lauantaina käytiin kirppistelemässä. Löytyi kaksipuolinen vanha tammi/shakkilauta. Nappulatkin oli tallella Kukkuran pussissa ja nakkasin ne tuonne Riihimäen lasitölkkiin. Samalla reissulla käytiin myös hakemassa kynttilöitä Design Hillistä. Vähän oli värien kanssa valinnan vaikeus, kun oli mistä valita.
Ootteko muuten koskaan miettineet, että millainen on ääni ruudun takana? Siis jonkin seuraamasi blogin kirjoittajalla. Mä yritin eilen kuvitella. Kamalan vaikeaa. Muutama oli tosin ihan "itsestään selvä". Voisi tulla järkytys tavatessa ;)
Hauskaa sunnuntaita ♥
Hauskaa sunnuntaita ♥
No eipä ole koskaan tullut mietittyä ääniä ruudun takana :D Sitähän voisi vaikka laittaa ääninäytteen joskus :D
VastaaPoistaSiitä se mun ajatus itseassa lähti, kun yhteen blogiin oli kirjoittaja ladannut videon :) Hänen ääni ei yllättänyt. Sopi mun mielikuviin.
PoistaNäyttääpä kotoisalta siellä teillä maalla, vaikka oliskin tullessa kylmä. :) Hienoja löytöjäkin oot taas tehnyt.
VastaaPoistaEnpä ole miettinyt ihmisten ääniä. Ei ne kyllä mene ikinä mulla oikein, jos vain kuvan näen. ;)
Kiitos Silja Maaria
PoistaOnneksi puu lämminttää pian ja pitkään. Pääsin sit noista talvitamineistakin loppuillasta eroon.
Ihanaa oli taas hypistellä kaikkea. Ja miettiä miten ihmeessä ne on sinne kirppareille joutuneet. Hyvin sain onneksi hillittyä itseni. Ainoastaan lankojen kanssa meni vähän överiksi. En osannut päättää ja ostin kaikki 12 kerää. Ihan, kuin ei jo ennestään olisi :D
Joo on se jännä millaisen mielikuvan toisesta muodostaa pelkän tekstin perusteella.
Vääränlaisen kai ;)
Ei vara venettä kaada. Saattaa täyttää kodin, kylläkin... ;) Mut sähän näppäränä naisena suihkit ne langat alta aikayksikön kaikenlaisiksi taideteoksiksi. Ja tulipa tänään työpaikan juhlataideteokseen pyörylää virkatessa mieleen, että jos alkaa ihmisille turhia jämälankoja kertyä, aina saa lahjoittaa ne ja itselle turhat kankaat alakouluille. Taatusti tulevat käyttöön. :)
PoistaToi on muuten totta! Eipä ole tullut mieleenkään. Hyvä vinkki :)
PoistaMun äänestä kaikki aina yllättyy :D
VastaaPoistaHeheee! Sä olit yksi niistä mun "muka varmoista" :D
PoistaPitääpä alkaa tuota miettimään...:)
VastaaPoistaSiinä on hupia koko sunnuntai illalle :)
PoistaIhania kuvia :) Hih, tuotapa en oo ennen ajatellutkaan, mutta ihan totta, kyllä sitä jonkinlaisen kuvan muodostaa päässään miltä joku näyttää ( jos ei ole kuvaa blogissa ) tai nyt miltä kuulostaa :)
VastaaPoistaKiitos Susanna :) joo musta on niin kiva miettiä, että millaistenhan ihmisten kanssa sitä on tekemisissä. Monesti mietin julkisissa kulkuneuvoissakin esim. kanssa matkustajien ammatteja. Taidan olla vähän sellainen tuijottelija ;)
PoistaMulla on kans tuollainen "hupi" että mietin kaupungissa näkemieni ihmisten ammatteja tai että mihin ne on menossa tms. :) Toinen tuijottelija...
VastaaPoistaJoskus kun on kuullut oman äänensä videolta,se kuulostaa ihan kauheelta :D
Tyynelässä näyttää kyllä kivalta !
Niin muuten kuulostaa :D Hämmennyin itsekin. Toivottavasti se ei ole se, miten muut sen kuulee. Mä kuulin mun äänen kerran kymppiuutisissa. Tulivat haastattelemaan sunnuntaikaupan käynnistymisestä. Johtajalta tuli onneksi lähetyksen jälkeen tekstari, että meni niin hyvin, että voi seuraavanakin päivänä vielä mennä töihin ;)
PoistaKiitos Ani :)
Ja minä kuulin kerran oman ääneni ylen pääuutislähetyksessä kun olin tk:ssa ja tulivat haastattelemaan kesäajan sulusta :D Sen jälkeen en ole koskaan menny ilman ripsaria lääkäriin;sen kerran kun pääsin telkkariin niin naama oli kuin petolinnun takapuoli.No,mulla oli keuhkokuume :D Mulle se jutussa mukana ollut lääkäri laittoi lähetyksen jälkeen viestin et hyvinhän se meni :)
PoistaMehän ollaan julkkiksia ;)
HaHaaa. Sullahan oli oikein paras paikka :D
PoistaJa ihana lääkäri ♥
PoistaMinä mietin aina välillä! Mietin myös, miltä jotkut oikeasti näyttävät. Valokuvat ovat aina pysähtyneitä, ilmeet ja eleet paljastavat vasta "todellisen" ulkonäön.
VastaaPoistaIhana Tyynelä! Minäkin haluan oman Tyynelän.
Joo toi on niin totta. Mä mietin just tän postauksen julkaisemisen jälkeen, että olisi kyllä pitänyt kirjoittaa jotain käsillä elehtimisistä ja muusta. Hyvä, kun otit esille :)
PoistaKiitos Karkkis!
Mun mielestä ääni on kyllä aina vähän yllätys. Toki usein siinä menee sekuntti kun ääni jo kuuluu kasvoihin, mutta joskus ihmetys jatkuu pidempään. Varsinkin jos tosi isolla ihmisellä on heleä, lapsenomainen ääni tai tosi pienellä ihmisellä hyvin käheä ja matala ääni. Mies sanoi joskus että ihastui mussa ensin siihen miten söin (työpaikan taukotilassa) ja seuraavaksi ääneen. Kaikenlaiseen sitä tuleekin huomiota kiinnitettyä, ja ihastuttua ;)
VastaaPoistaNo nyt mä yritän kuvitella sua syömässä :D
PoistaJoo vaikea sitä on kuvitella miten toinen puhuu. Ääntä ei ainakaan, ehkä tyyliä vähän. Adjektiivien käyttöä tai värikkyyttä voisi analysoida. Maalaileeko vai on asiallinen? Muka jonkun kuvan saa toisen tavasta kirjoittaa, mutta todennäköisesti se ei pidä paikkaansa. Voihan joku olla supliikki paperilla, mutta kasvotusten muuta.