Kyllä vai ei?





Paluu arkeen. Tänään alkoi kuntoutustutkimus. Piti laittaa rastia ruutuun. Kyllä vai ei? Ei mitään sillä välillä. Tunsin oloni sairaaksi. Tai siis niin se kai onkin, vaikka eteenpäin mennään. Siitä on reilu vuosi. Sairaalasta. Ennen kotiuttamista varmistettiin, että osaan kuoria perunan ja paistaa kananmunan. Oltiin sairaalan koekeittiössä. Keitin neuropsykologille myös kahvit. Hänelle mustana, harjoittelijalle maidon kanssa. Muistin kumpi halusi kumman. Nauratti, vaikka tajusin, että monelle aivoinfarktin saaneelle se ei todella ole selvää. 
Siitä tähän päivään on pitkä matka.

Sosiaalityöntekijä puhui uudelleenkoulutuksesta ja työeläkeyhtiön kuntoutustuen hakemisesta.
Jännitti niin, että itketti. Helpotti. Kotimatkan kuljin jalan ja katselin syksyä.
Se myös jonkin uuden alku.

// Seuraa blogiani Facebook, Bloglovin, Blogilista, Pinterest //