11.11.2013

Erikoisjärjestely









Meillä on vietetty isänpäivää vasta pari vuotta. Nuorempana isän puuttuminen kuvioista oli paha paikka. Teini-ikäisenä katastrofi. Nyt mulla on ollut onni tuntea isä edes vähän paremmin. Olla yhteydessä ja tietää millainen hän on. Ja mitä tuntee…

… No tuohon isänpäivään. On se silti ollut äitini, jonka olen syömään vienyt. Hänen töissä tämä järjestely oli herättänyt yleistä hilpeyttä. Ensin napataan kyytiin Jannen isä, sitten mun äiti ja mennään herkuttelemaan. Tänä vuonna Min Krog Sundsbergiin brunssille. (Voi jestas mitä herkkuja. Ja miten ystävällinen palvelu. Suosittelen.) Sitten Janne vei isänsä Karjalaturnaukseen. Me höpöteltiin äidin kanssa vielä hetki meillä. Mulla oli isänpäivälahjakin. Se sai äidin silmät vähän kostumaan. Tämä kummallinen perhe. Vailla perinteitä. Tai sitten ihan uusien perinteiden äärellä. Toisilleen tärkeitä ihmisiä. Se on pääasia ♥ 

Tuubihuivi patenttineulosta Novitan Metsosta. Pipo virkattu Karusellista Novitan ohjeen mukaan.

20 kommenttia

  1. Meidän perheessä on aina ollut vähän toisenlainen joulu tai äitienpäivä tai isänpäivä tai juhannus, koska äiti on tehnyt kolmivuorotyötä aina. Koskaan en ole kuullut vanhempieni suusta yhtään lausetta, joka alkaisi, että kun meillä on aina tehty näin tai että on ollut tapana tai että joku ylipäätään olisi perinne.

    Pidän siitä tosi paljon, ettei ole velvotteita pyhien suhteen, ei tarvitse olla mitenkään ihmeellisesti, kukaan ei syyllistä toista, jos toinen ei muista heti aamusta tai oikeana päivänä. Teidän isänpäivä kuulostaa mukavalta ja tuubihuivi näyttäisi sopivan hyvin saajalleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvälle :) Arvostan myös sitä, että ihmiset voivat olla rennosti yhdessä ilman pakotteita. Siksi, että huvittaa. Ei siksi, että niin kuuluu tehdä.

      Tuubihuivi meni ihanasti äidin väreihin. Onnellinen oli :)

      Poista
  2. Meillä on myös isänpäivät olleet hakusessa muutaman vuoden eron takia. Toivon, että tulevaisuudessa asiat muuttuisivat parempaan. Toki mielestäni myös sellaset omat perinteet ilman lasten omaa isää on tärkeitä ja niitä me kehitellään sitten jos ei perinteisesti lapset saa viettää isänpäivää.

    Kiva nähdä tuo lanka puikoilla, kun kerää pyörittelin joskus kaupassa ja tuumailin miltä se näyttää. Tosi kivalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että heilläkin on mahdollisuus tuntea toisensa. Jossain vaiheessa. Mennyttä aikaa ei kuitenkaan saa takaisin, mutta tulevaisuudesta voisi tehdä hyvän. On nämä monimutkaisia nämä perhekuviot nykyään…

      Mä tietkö näin tuota lankaa mallitilkun Novitan Lankadelissä. Tuumasin heti, että äidille jotain :)

      Poista
  3. Olette luoneet ihanan perinteen! Ei perinteen tarvi olla samanlainen kuin naapurilla. Jokainen luo omat perinteensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin :) Täytyy vaan kehitellä tilanteeseen se paras perinne. Ja niillä mennään. Meillä on lähivuosina muuttuneet myös muut perinteet… joulu jne. On tapahtunut paljon, kun esimerkiksi me molemmat siskokset ollaan menty naimisiin ja pyhien kokoonpanot ovat uusiutuneet. Jokainen tekee niinkuin hyväksi kokee ja jossain vaiheessa kuitenkin tavataan :)

      Poista
  4. Voi. Hienoa, että olet saanut tutustua isääsi nyt vanhemmalla iällä. Isän puuttuminen on varmasti ollut rankka paikka lapsuudessa ja nuoruudessa. En voi kuvitellakaan kuinka rankka ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on :) Nyt voi soitella, nähdä ja Facebookissa viestitellä.

      Nuorempana/lapsena tavattiin harvoin ja silloin ei tietysti niin tullut puhuttuakaan. Teini-ikäinen minä oli utelias, nenäkäs ja katkerakin. Ei ollut helppoa. Ei minulla, ei varmasti äidillä, eikä isälläkään.

      Kummallisen kiemuraisia on ihmissuhteet. Ei taida kohta enää olla olemassa sitä tavallista tarinaa...

      Poista
  5. Ihana perhe♥
    Todella kauniit värit käsitöissäsi...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Äiti oli niin onnellinen huivista ja piposta. Täydellisen sopivat värit hänelle ♥

      Poista
  6. Ihania ootte <3 Tästä tuli lämmin tunne :) Minulla ei myöskään sitä isää ole ollut muttei sen puoleen äitiäkään tai toki tiedän keitä he ovat jne mutta minulle Isän ja Äidin roolia veti Mummi ja Pappa,heitä ei enää ole :/ mutta ne kauniit muistot on sydämessä tallessa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Nina ♥

      Mä just kirjoittelin tuossa ylempänä, että ei taida olla olemassa sitä tavallista tarinaa. Tähänhän se olisi pitänyt laittaa. Niin on monimuotoisia nuo perheet nykyään.

      Onni kuitenkin, että suurimmalla osalla on joku/ joitan rakastavia ja huolehtivia ihmisiä ympärillä. Välittämättä sukulaissuhteista/ siitä onko samaa verta. Ihailtavan vahvoja on ne jotka tekevät sen työn, vaikka ei suoraan itselle kuulu.

      Kauniille muistoille ♥

      Poista
  7. Ostin myös metsoa, mutta en keksinyt mitä siitä tekisin. Tuubihuivia/kauluria meinasin ja aloitinkin, mutta purin sen aivan alkumetreillä. Tuo tuubihuivi näyttää varsin kivalta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nata!

      Etköhän sä siitä jotain kohta kehittele… sen verran kiva lanka on tehdä ja pehmoinen käyttää :)

      Poista
  8. Tuo metso näyttää ihanalta! Tollanen tuubihuivi sopis täydellisesti yhelle ystävälleni :D

    Mutta siis isistä.. Meillä ihmiset koittaa hyssytellä isänpäiväjuttuja Pojan kuullen, koska Pojan isä ei ole ollut kuvioissa enää vuosiin (=helmikuussa tulee 3 vuotta kaksikon viimeisestä tapaamisesta). Musta asioita ei kannata hyssytellä, vaan niistä pitää puhua. Kyllä mekin tehtiin kotona exälle lahja ja kortti, vaikka minäkin kommunikoin hänen kanssaan tekstiviestitse elatuksesta. Kyllähän lapsen on saatava rakentaa suhdetta isäänsä oli isä elämässä tai ei. Toivon vain, että exä viisastuisi pian. 10 vuoden päästä Poika on jo 15 eikä välttämättä suostu päästämään biologista isäänsä enää elämäänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiä lankakaupoille, niin saat jouluksi pakettiin ;)

      Niin samaa mieltä puhumisesta… ylipäätään kaikista kipeistä asioista! Ei se unohdu, vaikka taka-alalle jättäisikin. Hyssytellessä vielä kuvitelmat saattaa saada tilaa, eikä totuus. Ja onhan sun isästä jotain hänelle kerrottava, kun tarhassa/ koulussa jne tulee kuitenkin tilanteita. Voi tylsyys vaan, miten aikuiset ihmiset tekee noin. Lapselle, jolla ei todella voi olla kapasiteettia käsitellä asiaa. Kestää kauan. Toivon teille tuohon tilanteeseen ratkaisua ja kaikkea hyvää ♥

      Poista
  9. Erikoisjärjestelyt vaikuttavat oikein mainiolta ja ansaitsevat ehdottomasti oman perinteensä! Itseäkin aina vähän naurattaa, kun en isänpäivänä oikein tiedä, kenelle mun 2 1/2 isästä soittaisin ekana. Yksi niistä kävi sunnuntaina sentään torpalla syömässä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D On se hyvä, että vaihtoehtoja riittää :D

      Tässä se taas tuli huomattua. Ihan sama, onko verisukua. Perhettä tai ystäviä. Tärkeintä, että on tärkeitä ihmisiä…. ja että niille muistaa joskus sanoa, että välittää.

      Teillä vissiin on siis ruuan lämmityssysteemit nyt kunnossa?

      Poista
  10. Erikoisjärjestelynsä varmaan ihan jokaisella. Oma tyyli olla pitää. :)

    Ihanat järjestelyt teillä. Noin just. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei ole enää nykyään niin paljon "äiti, isä, tyttö, poika, koira ja omakotitalo"-systeemiä. Tai siis se on nykyään myös siellä erikoisjärjestelyjen puolella ;)

      Meillä oli oikein mukavaa ja äidille tuli kuulema vielä toinen silmät kastuu-tilanne tätä lukiessaan. Rakkaita ♥

      Poista