3.11.2013

Huvittaisko?











Viikko on ollut vähän tavallista rankempi. Arkielämä on tullut tehokkaasti skipattua. Lähinnä olen istunut ja neulonut. Huimausta on ollut enemmän, pahin oli perjantai. Se tekee olon, ettei huvita mikään. Huterana tuolla liikkuminen, eteenkään yksin, ei ole ihanaa. Janne oli työmatkalla alkuviikosta ja minä... kehtaanko edes tunnustaa... en poistunut kahteen päivään kotoota. Ei tehnyt mieli. Perjantaina sitten mentiin Jannen ja meidän ystävien kanssa syömään Kulosaaren Kasinolle (blinibuffet, nam!) ja lauantaina lähdin yhden ystävän kanssa Halloweenjuhliin juomaan karmivaa (mutta herkullista) silmämunaboolia. Hyvän viikonlopun kruunasi sunnuntainen Putte's pizza ja tuntien kävely kaupungilla.  Hyväksi se tämäkin viikko taas kääntyi. Niinkuin on tapana. Tuli sitten mietittyä taas samaa asiaa, kuin monissa muissakin tilanteissa aiemmin. Joskus pitää mennä, vaikkei ensin huvittaisi. Perille päästyä on kuitenkin kivaa. Liian usein kuulee, että "Minua ei nyt kiinnostanut, jätin väliin". Kun vaan muistaisi, ettei ole ainoastaan itsestä kiinni. Sitä kutsujaa ehkä kiinnostaisi tavata sinut.

Sellaista sunnuntai-iltaan. Nauttikaa. Kaikista pienistä tilaisuuksista ja hyvistä hetkistä!

// Laitoin liikkeelle haasteen. Lähdetkö mukaan? Käy kurkkaamassa. //

// Seuraa blogiani Facebook, Bloglovin, Blogilista, Pinterest //

18 kommenttia

  1. Miun mielestä oikeastaan aina ei edes tarvitse jaksaa (ihan vaikka olisi ihan normaali oloissakin), kun välillä on vaan kotona ja huilii, niin sen jälkeen on taas mukava tavata ihmisiä! Mie pikkasen vinkkasin siun haasteessa blogissani, toivottavasti moni intoutuu mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on totta. Aina ei tarvitse, mutta ihan aina ei voi kieltäytyäkkään. Tässäkin asiassa pitää kai pitää hyvää balanssia yllä :)

      Ihana Emilia, kun lähdit haasteeseen mukaan ♥ Vaihdetaan sähköpostilla sitten lisätietoja (osoitetta postitukseen). Mä jaan linkkejä osallistuvien blogeihin jossain sopivassa välissä mun blogin fb-sivulla/ täällä blogissa.

      Poista
  2. Minä tiiän nuo(kin) tuntemukset, usein minullakin päiviä etten kotoa poistu muttei kantsi ottaa stressiä <3 Aika karmivan näköinen silmämunabooli :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se välillä hyvä velttoillakin. Saa rauhassa neuloa ja hoitaa muita projekteja eteenpäin. Tänäänkin kai, kun sataa noin :) Tuo booli oli oikeasti todella hyvää. Ei liian makeaa, mutta maukasta.

      Poista
  3. Onkohan näitä päiviä liikkellä tavallista enemmän tähän aikaan vuodesta... No, terveysasiat ovat tietysti juttu erikseen, mutta kai se on myönnettävä, että nykyään saattaa tuo pimeys vaikuttaa minuun voimakkaammin kuin vielä muutama vuosi sitten. Pohtii liikaa, ja haluaa vain olla rauhassa. Mutta sekään ei tunnu olevan hyvä, nimim. kokemusta kotiin linnoittautumisesta tältä viikonlopulta. Kiva, kun sua piristettiin menoilla loppuviikosta. Jaksat aloittaa uudet kujeet huomenna ihan eri voimin. Paljon hyvää mieltä, ja kiitos, kun piristit mua kommenteillasi tänä kamalana viikonvaihteena. Kyllä tää taas tästä. NYT ompelen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kai. Kuulostaa siltä. Useampi on sanonut tästä valon vähyydestä. Mä oon yrittänyt piristää kotia uusilla pikkuvaloilla. Ja kynttilöillä tottakai.

      Kiva kuulla, että kommentit piristi toista kotiin linnottautunutta. Onneksi koti on maailman paras paikka ja sinne on joskus kiva jäädä. Siksi sitä laitetaankin viihtyisäksi, että voi sitten viihtyä kunnolla ;)

      Parempaa alkanutta viikkoa ja kuulemisiin viime viikon kädentuotoksista :)

      Poista
  4. Voimia. Sulla on hyvä syy levätä ja olla lähtemättä kotoa kahteen päivään.

    Silmämunabooli ei näytä kovin herkulliselta B)

    Mua ärsyttää meidän lauantai. Teki mieli lähteä jonnekin ja kutsuttiin yksi tuttavapariskunta mukaan kun ei oltu pitkiin aikoihin nähty. Tuntui vähän velvollisuudelta välillä pitää yhteyttä. Sitten aikuiset ihmiset valittaa, arvostelee muita ja riitelee koko illan. Enää en tapaa velvollisuudesta ketään. Enkä taas pitkään aikaan kyseisiä henkilöitä muutenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona tsempistä ♥

      Se on kyllä karmivan näköistä. Mä en edes tiedä mistä illan emäntä noin hurjat silmämunat oli sinne kellumaan löytänyt. Hyvä idea! Ja makukin oli kohdillaan.

      Velvollisuudesta ei todellakaan kannata. Mä oon miettinyt, että ei kyllä ole itsekästä jos joku haluaa jättää elämästään niitä raskaita ihmisiä pois. Sellaisessa seurassa voi itsekkin huonommin. Tosi ärsytäävää, että kerrankin kun on mahdollisuus mennä, niin ilta menee noin ikävästi :(

      Poista
  5. Sullahan on ollut kiva viikko!

    Miksi sua huimaa? Mulla on hallinnassa oleva tasapainohäiriö, joten huimailut on tuttua juttua, vaikka viime vuosina se onkin ollut harvinaisempaa.

    Ja olen todellinen kotikissa. En edes häpeä sitä. Haluan olla kotona ja piste ;D Nyt tietysti kun on kaksi kotia, sitä on vähän pakko hyppiä paikasta toiseen, mutta jos voisin, möllisin yhdessä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loppuviikko oli ihan mahtava!
      Tuli naurettua niin, että taisi tulla vuosia, ellei kymmeniä lisää :)

      Tämä huimaus tuli sen aivoinfarktin jälkeen. Varmaan johtuu jostain katkoksesta/ häiriöstä mikä siitä on aiheutunut. Joskus on epileptisen oloisia oireitakin. Ei ole tutkittu vielä. Huomenna on kuntoutustutkimusklinikalla neurologille aika. Jännittää.

      Tasapaino häiriö ei kuulosta yhtään kivalle :( Mulle ihan tuntematon juttu.

      Mäkin tunnustaudun kotikissaksi. Villapaidassa+sukissa on kiva kyhnätä sohvan nurkassa. Onneksi Janne on myös. Ei ole pakko olla menossa muualla, kuin kaupunkikodin ja Tyynelän välillä.

      Mä oon muuten ihmetellyt miksi kotiin kutsumis/ kyläilykulttuuri on hiipunut. Sen saisi elvytää uudestaan. Ei aina pitäisi tavata ihmisiä kaupungilla. Koti on se paras paikka ♥

      Poista
  6. Olipas sinulla rankka viikko! Onneksi parani loppua kohti. Parempaa ensi viikkoa toivottelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli joo aikamoinen alku, mutta loppua kohden parani huomattavasti.

      Viime yönä vetäisin sitten sellaiset 9,5h unet, joten ei ainakaan väsymys pahenna oloa. Virkeänä on skarpimpi, eikä silloin yleensä huiomaukset häiritse.

      Kiitos ja hyvää alkanutta viikkoa sinnekin :)

      Poista
  7. Tsemppiä ja niin se on että joskus alkuun pääseminen on niin hankalaa mutta maalissa on mahtava fiilis:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helinä :)

      Onneksi oli tuollaisia ennakkon sovittuja menoja, niin tuli tehtyä. Muuten olisin varmaan jäänyt kotoilemaan koko viikonlopuksikin.

      Poista
  8. Parempaa tämän viikon alkua, Laura! (kaatosateesta huolimatta. Tai ehkä juuri siksi, se on yksi parhaista syistä pysyä kotona :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on :) Just hyvä hetki jatkaa menossa olevia maalausprojekteja ja neuletöitä. Mukavaa viikonalkua sinnekin ♥ Toivottavasti viikonloppu maalla teki tehtävänsä ja sä pääset virkeänä tähän viikkoon käsiksi.

      Poista
  9. Minnuu ei oo huvittanu yhtään mikään tänään. Olen todella vastoin tapojani maannut melkein koko päivän sohvalla iPadin ja lehtien kanssa. Mut tää nyt on vissiin hektisen loppuviikon ja viikonvaihteen syytä. Yleensä nautin arkivapaista ja kotona yksin olosta, saan asioita aikaiseksi (enemmän taikka vähemmän, viitaten viime viikkoiseen postaukseeni;)), mutta tänään sohva on ollut osa minua tai minä sitä :). Mutta sillä erolla, että päätin olla potematta siitä mitään huonoja fiiliksiä.

    Se on totta kyllä, että kyläilyä ystävien kesken kannattaisi harrastaa enemmän, ihan vaikka vaan arki-iltanakin kutsua syömään ex tempore... Joskus kokeiltu ja hyväksi havaittu, mutta miksi se jäi kokeiluksi? Siinäpä kysymys.

    Itseni kiskoin illalla Latinos-tunnille kolmen viikon tauon jälkeen, vaikka ei sekään olisi huvittanut, mutta kannatti. Letkeät rytmit ja uuden oppiminen palkitsivat. Jostain syystä fiilis ei kuitenkaan kantanut tähän päivään asti, joten jatkan sohvailua katsomalla tyttären kanssa eilistä Voice of Kids-jaksoa.

    Hyvää alkanutta viikko sinulle, toivotaan auringonpilkahdusta ja huimauksen poissa pysymistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei siitä kannata potea huonoa omatuntoa. Ihan tervettä joskus laiskotella. Kunhan et kasva siihen sohvaan kiinni ja oot kohta taas tehokkaasti puuhastelemassa jotain ;)

      Jotenkin luulisi, että arkisin ihmisten tapaaminen piristäisi vielä enemmän. Ei elämä voi painottua vain viikonloppuihin. Iltateet yhdessä katkaisisi viikon kivasti. Tähän täytyy tarttua! Onneksi mulla on käynyt nyt välillä noita naisia Mummokerhossa neulomassa, niin on jotain mielekästä ja uutta keskellä viikkoa.

      Tanssiessa ei muuten voi olla pahalla/ apealla tuulella.
      Ehkä sitä pitäisi alkaa kokeilla kotona ;)

      Kiitos ja hyvää alkanutta viikkoa sulle myös :)

      Poista