29.1.2014

Ota selvää etukäteen / sairaalassa nukuttaa







Kävin eilen Kätilöopistolla. Menomatkalla en miettinyt mitään. Jännitti. Nukuinkin huonosti. Ja ihan turhaan taas. Ota selvää etukäteen, niin ei tarvitse pingottaa. Se oli luustonmineraalitiheys mittaus. Mulla oli joku kauhukuva sellaisesta magneettiputken tyyppisestä. Ohjeessa luki, että tutkimukseen on varattu 40 minuuttia ja korut pitää poistaa. Vedin omat johtopäätökseni. Se tapahtuikin tavallisessa hoitohuoneessa, melkein tavallisella hoitopöydällä. Kesti 4 minuuttia. Hississä tuli lähtiessä samaa matkaa vähintään yhtä hämmentyneen näköinen nuorimies. Hyppäsi ulkona suoraan oven edessä odottaneeseen autoon ja lähti parkkipaikkaa etsimään. Oli uusi elämä jo matkalla.

Kotimatkan tulin kävellen, tunnin verran. Oli aikaa ajatella. On tässä yksi asia taas johtanut toiseen. Voisi jossitellakin, mutten jaksa. Endometrioosi / e-pillerit. Aivoinfarktit / ei pillereitä. Leikkausten runtelemat munasarjat / vaihdevuodet 33-vuotiaana. Se oon minä tällainen. Näiden kautta muodostunut. Tullut toiseksi. Uudeksi. Yritän koko ajan antaa näille vähemmän painoarvoa. En saisi antaa tämän mua kokonaan määritellä.

Yksi asia tämän kaiken jälkeen on vahvana mielessä. Sairaalassa nukuttaa. Ja hyvin nukuttaakin. Mulla on siellä aina sama fiilis, kuin hotellissa. Voin vedellä sikeitä rauhassa, kun joku muu valvoo. On turvallista. Jotenkin sairasta, sanon minä!

Ensimmäiset kuvat on napattu Töölönlahdelta kotimatkalla. Sitten kävin Funny Delistä nappaamassa Runebergintortun ja tulin paukuttamaan niittipyssyn kanssa olohuoneen tauluprojektia. Tule jo Janne kotiin, niin saan ne seinään!

16 kommenttia

  1. Ihanasti kirjoitit,ja niin samalla tavalla itse koen,näen. En halua antaa sairauksien ja niistä johtuvien asioiden määritellä minua,elämääni,sitä mitä olen. Joskus kun kipu/oire palannut,jatkunut pitkään,mieleen hiippi pelko jaksaako enää,mutta aina on toivoa ja aina se menee ohi. En anna kivun kahlita,mutta joksus siihen on kipuun on suostttava,levättävä,annettava kehon levätä,eikä pyristellä vastaan viimeiseillä voimilla,kuten olen joksus tehnyt. Jatkuvaa opettelua,matkaa itseensä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sun kauniista sanoista A-R.

      Se on ihmeellistä miten monella on sisällä myllerrystä, vaikka ulos ei näy mitään. Kyllä ne onneksi pieninä palasina loksahtelevat paikalleen ne muutokset. Asettuvat sisimmässä johonkin väliin, eivätkä jää päällimmäisiksi. Sitten on taas kokonainen. Mä olen tavallaan tyytyväinenkin siihen mitä olen saanut kokea. En olisi muuten sama. En varmasti olisi näin onnellinen ihan tavallisista päivistä.

      Tsemppiä sulle sairastelujen kanssa. Toivottavasti sun olo tulee olemaan hyvä ja elämä asettuu tasaiseksi ♥

      Poista
  2. Hyvä asenne. Kun ei tiettyjä asioita saa takaisin vaikka päällään seisoisi.
    Sinulla tuntuu olevan kuitenkin paljon merkityksellisiä ja tärkeitä asioita ympärilläsi/elämässäsi. Mikä on hieno juttu ja varmasti auttaa jaksamaan.

    tsemppiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥

      Niin, ei saa ei. Mä en tosin edes koe enää niin vahvasti, että multa puuttuisi mitään tai en voisi tehdä jotain. Ihan helposti voisin lipsua takaisin siihen suuntaan…. mutta pidän mielessä sen, että olen tämän kaiken häilyvän ajan saanut tehdä sitä mistä eniten nautin. Käsitöitä, tuunailuja jne. Tällaista aikaa ei varmasti olisi ollut, jos olisin ollut terve. Todennäköisesti paiskisin hommia kaupanalalla. Nyt on ympärillä vain rakkaita ja päivie sisältö työn puuttumisesta huolimatta mielekästä.

      Poista
  3. Hienosti kirjoitit ja hienosti asennoidut. Ei välttämättä niin mukavaan asiaan.
    Tuolla asenteella tulet pärjäämään...:)

    VastaaPoista
  4. Hienosti kirjoitettu varmasti vaikeasta asiasta! Ja mahtavaa asennoitumista tilanteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ Tämä asia tulee aina selkeämmäksi mitä enemmän sitä kirjoittaa tai puhuu. Jotenkin aukeaa ja menettää painoaan. Ihan hyvä muistutella itseään joskus, ettei mee vaan tuulen mukana :)

      Poista
  5. Älä jossittelekaan. Olet täydellinen juuri niin kuin olet. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Niina ♥
      Niin on jokainen omassa elämässään. Mitä sitä muuttamaan, jos on sinut itsensä kanssa ja itse+ympäröivät voivat hyvin.

      Poista
  6. Voi Lauranen. Kun jutut ovat pinnalla, ne ovat pinnalla. Silloin niitä miettii paljon. Hulluna jopa välillä. Pohtii, jääkö tämä päälle ja määritteleekö sitä itsensä voimakkaasti tämän kautta aina ja ikuisesti. Aikaa kuluu, tulee muita juttuja, ja vaikka ne isot vanhatkaan eivät taustalta katoa, ne muuttuvat jotenkin kevyemmiksi. Läpinäkyvämmiksi. Me jokainen ollaan elämäntapahtumiemme summa, mutta siihen summaan lasketaan ne kaikki positiivisetkin asiat. Ja uskon, että saadaan kaikki plussatulos. Huomiseen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on. Sä tiedät vähän turhan hyvin varmasti tällä hetkellä mistä puhut ♥ Mä oon nämä väliajat selvinnyt melko mukavasti. Aina tutkimuksissa käydessä se konkretisoituu ja nousee pintaan. Haalistuu taas ajan kanssa onneksi.

      Plussatulos! Joo sen mä lukitsen!
      Huomiseen ♥

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos Katja ♥

      Taas on yksi hermoilu vähemmän takana. Eiköhän tää tästä. Uutta kohti :)

      Poista
  8. Painin joskus melkoisia otteluita.Ja vastapuolena on joku mitätön asia joka on saanut mielettömät mittasuhteet.Ja mitä enemmän asiaa mietin,sitä suuremmaksi mörkö kasvaa.Silloin pitää heittää pyyhe kehään.Kun tajuaa miten naurettavaa on rypeä tuossa suossa kun jollain saattaa olla ihan oikeita murheita,juurikin esim. terveyteen liittyviä.
    Lähipiiristä menetimme pienen lapsen pari vuotta sitten ja se pysäytti aikalailla.Niillä korteilla täytyy mennä mitä elämä antaa ja elää ns. päivä kerrallaan.Nauttia jokaisesta terveestä päivästä jonka saapi omien lastensa kanssa viettää.Ei pelätä tulevaa,se tulee kuitenkin,jonninlaisena.
    Luotetaan tähän päivään ja toivonkin siitä sinulle aurinkoista ja lämmintä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa kuvitella mitään raskaampaa, kuin lapsen menettäminen. Pahin mahdollinen ja kosketaa koko lähipiiriä rankasti. Se on harmillisen usein niin, että oman käytöksensä ymmärtää vasta jonkin suuren kohdatessa. Sen jälkeen vasta osaa korjata palaset paikoilleen ja nauttia tavallisista, arkisista ja tylsistäkin päivistä. Luotetaan ♥ ja toivotaan, että tästä vuodesta tulee just sellainen sopivat tylsä ja kankea käänteissään. Aurinkoista päivää sinnekin ♥

      Poista