Ota selvää etukäteen / sairaalassa nukuttaa







Kävin eilen Kätilöopistolla. Menomatkalla en miettinyt mitään. Jännitti. Nukuinkin huonosti. Ja ihan turhaan taas. Ota selvää etukäteen, niin ei tarvitse pingottaa. Se oli luustonmineraalitiheys mittaus. Mulla oli joku kauhukuva sellaisesta magneettiputken tyyppisestä. Ohjeessa luki, että tutkimukseen on varattu 40 minuuttia ja korut pitää poistaa. Vedin omat johtopäätökseni. Se tapahtuikin tavallisessa hoitohuoneessa, melkein tavallisella hoitopöydällä. Kesti 4 minuuttia. Hississä tuli lähtiessä samaa matkaa vähintään yhtä hämmentyneen näköinen nuorimies. Hyppäsi ulkona suoraan oven edessä odottaneeseen autoon ja lähti parkkipaikkaa etsimään. Oli uusi elämä jo matkalla.

Kotimatkan tulin kävellen, tunnin verran. Oli aikaa ajatella. On tässä yksi asia taas johtanut toiseen. Voisi jossitellakin, mutten jaksa. Endometrioosi / e-pillerit. Aivoinfarktit / ei pillereitä. Leikkausten runtelemat munasarjat / vaihdevuodet 33-vuotiaana. Se oon minä tällainen. Näiden kautta muodostunut. Tullut toiseksi. Uudeksi. Yritän koko ajan antaa näille vähemmän painoarvoa. En saisi antaa tämän mua kokonaan määritellä.

Yksi asia tämän kaiken jälkeen on vahvana mielessä. Sairaalassa nukuttaa. Ja hyvin nukuttaakin. Mulla on siellä aina sama fiilis, kuin hotellissa. Voin vedellä sikeitä rauhassa, kun joku muu valvoo. On turvallista. Jotenkin sairasta, sanon minä!

Ensimmäiset kuvat on napattu Töölönlahdelta kotimatkalla. Sitten kävin Funny Delistä nappaamassa Runebergintortun ja tulin paukuttamaan niittipyssyn kanssa olohuoneen tauluprojektia. Tule jo Janne kotiin, niin saan ne seinään!