Sisällön tarjoaa Blogger.

Leivinuuni tuvassa / pitäisikö maalata?











Olenko muistanut mainita, että meillä on leivinuuni? Tuli juuri tunne, etten ehkä ole tätä vielä teille näyttänyt. 

Meillä on siis näin komea uuni Tyynelän tuvassa. On tämä kyllä kuvissa vilahdellut, mutta varsinaisesti siitä ei ole ollut puhetta. Niin kuin näette, samaan systeemiin on kätevästi upotettu sähköuuni ja puut saa säilöön sen taakse omaan lokeroonsa. Tykkään! Ainoa mikä askarruttaa on, että olisiko tupa rauhallisemman oloinen, jos uuni olisi punatiilen + harmaiden saumojen sijaan yksivärinen. Olenkin alkanut harkita maalaamista. Mitä mieltä? 

Tällaista olen asian tiimoilta pohtinut: En haluaisi rapata uunia. Tiilien saumat saisivat näkyä, ettei tulisi liian siloiteltua. Jossain vaiheessa ennen Tyynelää ihailin niitä valkoisia rapattuja versioita. Pikimustilla luukuilla. Nyt se ei enää tunnu samalta. Vähän jopa vierastan valkoista. Ensinäkin se kai tummuu helposti kellertäväksi ajanmyötä ja toiseksi tuntuu, että kaikki maalataan nykyään valkoisella. Punaruskeaa väriä olen eniten ajatellut. Olisi melkein samanlainen, mutta selkiytyisi kuitenkin vähän, kun saumat eivät näkyisi harmaina. Onko kellään tästä kokemusta / vinkkejä? Ajatuksia värityksestä?

Saunarakennuksen pukuhuoneessa on muuten myös punatiilinen uuni. Ajattelin jokatapauksessa aloittaa maalaamisen sieltä. Ikäänkuin harjoitella ja varmistua siitä mitä olen tekemässä. Niin ja sen keskeneräisen saunatuvan… senkin näytän teille joskus.

Parasta perjantaita ja ensi kuussa kuullaan taas 
(Ai kauhia se on kohta maaliskuu)

Mummokerho ♥





Mummokerho. Yksi niistä asioista, joista olen juuri nyt erityisen onnellinen. Mummis on kokoontunut meillä säännöllisen epäsäännöllisesti arki-iltaisin jo syyskuusta saakka. Joskus joka viikko, joskus joka toinen, joulun aikaan oli pidempikin paussi. Ollaan herkuteltu ihan törkeitä määriä, neulottu, naurettu, juotu viiniäkin lasi pari. Mummoilemassa käy naisia kolmen ja neljän kympin välissä. Yksi ei ollut neulonut 23 vuoteen ja tekee jo pitkiä pitsisukkia. Yksi leipoi kerran piimäkakun, toinen pullia. Yhdellä valmistuu kohta virtahepo, toinen aloitti juuri ensimmäiset sukkansa. Eräs sanoi tullessaan, ettei ainakaan neulo, mutta pian jo suunnitteli miten sitä voisi tehdä töissä salaa. Yksi laskee kerroksia sotilaallisella kurilla, toinen vetää fiiliksellä.

Yksi on käynyt kerran, toinen joka kerta. Monikaan ei tuntenut aluksi toisiaan, mutta juttu luistaa. Eräs on jäänyt ystäväksi entisestä työpaikasta, toiseen olen tutustunut blogin kautta, kolmannelle olin joskus aikoja sitten esimies, neljäs ja viides ovat Jannen kavereiden parempia puoliskoja, mulle sitä kautta ystäviksi tulleita. 

Tämä lähti liikkelle Facebookissa. Siitä, että mä olen ehkä tullut vanhaksi. Rupesi rasittamaan, että ihmisiä tuli usein nähtyä vain viikonloppuisin. Ei mua huvita ihan joka tapaamisella juoda viiniä ja istua iltaa aamuun asti. Enkä mä halua elää niitä neljää päivää odotellen niitä kahta, joilloin tapahtuu ja sitten nukkua yhtä. Toki mä voin edelleen kutsua vieraita viikonlopuksi ja mennä juhliin, mutta painopiste on muualla. Minne on muuten kadonnut kyläilykulttuuri? 

Omasta päästä




















Terveisiä sairastuvalta. Tuli tässä niistäessä mieleen, että miten täältä blogin syövereistä löytyisi kätevämmin ne jutut, mitkä on mun itse suunnittelemia ja omasta päästä. No nyt niillä on oma tunniste. Löytyvät klikkailemalla tuosta sivupalkista tunnistetta omasta päästä.

Täällä on muuten käytössä jo pakurit, inkiväärit, valkosipulit ja spirulinat. 
Millä ihmeellä tämän saa loppumaan? Hyviä vinkkejä?

Mä jatkan täällä puikkojen kilkuttelua. Mukavaa maanantaita!

EDIT: naurattaa nää mun asiayhteydet - niistäessä - omasta päästä. 
Siellä ei taida suoraan sanottua liikkua tällä hetkellä muu, kuin räkä.

PITKÄN PÄTKÄN PURKAMINEN JA JOUSTAVA PÄÄTTELY (OHJE)

pitkän pätkän purkaminen
Kuka muistaa Sulon? Sen lisäksi, että hän osaa olla suloinen, hän osaa tällaista. Nähtiin eilen kummipojan kanssa ja mua tultiin ovelle melkein alahuuli väpättäen vastaan. Sulo on napannut sukat sängystä ja hoidellut ne. Olin juuri viime kerralla nämä vienyt ja ehtivät olla jalassa vain pari kertaa. No ei hätää. Kyllä ne korjattua saa.






Jaa miten? No poimi silmukat ennen purkamista. Se on kätevä keino, jos pitää mennä usemman rivin yli. Tee poimiminen kokoa pienemmillä puikoilla; näin vältät turhan kiristymisen ja vaihda sitten neuloessa puikot oikeaan kokoon. 

pitkän pätkän purkaminen
pitkän pätkän purkaminen
Leikkaa ja pura varsi puikkoihin saakka. Neulo sitten vartta siihen asti, että pituus on sama, kuin toisessa sukassa. 

pitkän pätkän purkaminen




pitkän pätkän purkaminen ja joustava päättely





Päättele lopuksi sukat reuna joustavasti *, ettei varsi jää kiristämään. Ja tadaa, valmista tuli. Sukat on melkein, kun uudet taas. Viimeisessä kuvassa on muuten mun jalat. Kyllä. Kummipoika 6v ja sen kolmenelonen menee kohta ohi ja kovaa.

* Joustava päättely: neulo kaksi oikein, siirrä molemmat takaisin vasemmalle puikolle ja neulo ne takakautta yhteen. Neulo yksi oikein, siirrä molemmat silmukat oikealta vasemmalle puikolle ja neulo ne takakautta yhteen. Toista näin loppuun saakka ja päättele.





TallennaTallennaTallennaTallenna

Omalla puolella










Janne nukkuu keltaisella, minä vihreällä puolella. Olisiko ollut sanomattakin selvää? 
Jannella historian lehdet ja sotakirjat. Minulla se Hotakaisen uusin, joka vaikutti. 

Herra Puukengän ja Neiti Räsymaton luona kirjoiteltiin yöpöytäkompleksista ja 
kyseltiin millaiselta muiden puolet näyttävät. Tämäpä tuli sopivasti. 

Kiinnostavaa - erilaiset puolet voivat kertoa jotain asukkaista. 
Ja hyvään aikaan - se on se oma sänky mitä reissussa eniten kaipaa. 
Tultiin tosiaan kotiin eilen illalla. Viime yö meni ihanasti kuorsatessa omalla puolella.

Meidän sängyn puolikkaat näyttävät siis tältä. Melkein samalta, mutta silti ihan eriltä. Samanlaiset yöpöydät, erilaiset lamput. Samanlaiset lehtipinot, erilaiset kirjat. Jannen puolelta voi löytyä räkärätti, multa aina jalkarasva ja joskus lehtien välistä revittyjä kosteusvoidenäytteitä. Tällä hetkellä molempien puolella on tasainen pölykerros.

Yöpöytinä toimivat Ikean jakkarat, harmaiksi maalatut. Niistä saa kätevästi tuon laturin johdon vedettyä keskeltä reiästä pöydän päälle. Puhelinta varten tietysti, kun harvoin voi olla siitä kovin kaukana. Toimii herätyskellonakin ja on siten syrjäyttänyt ne paristokäyttöiset pärisijät. Sänky on Unikean. Maritaulu sängynpäädyssä minun. 

Huomasin muuten, että matkakuvat syrjäyttivät täysin ne postaukset mitä olin matkan ajalle suunnitellut. Kyllä, olen nopea innostumaan. Suunnitelman mukaan piti vilauttaa teille Tyynelän leivinuunia, viime viikkoisen Tampere- reissun kuvia ja tuliaisia tietysti. Niitä siis tulossa pian. Niin ja… olen suunnitellut maalaavani Tyynelän eteisen lattian vanhalla roosalla. Siellä on jo uusi matto ja uutta tapettia tulossa. Siitäkin tuonnenpana. Sillä välin tsemppiä viikon viimeisiin puristuksiin ja mukavaa alkavaa viikonloppua. Mä lähden pyörittämään pyykkivuorta.

Yhden perheen pipot






Se on palannut. Inspiraatio. Ensin tuntui, ettei tule valmiiksi mitään. Nyt syntyy pipoja. Ensimmäisen tuli idea meren rannalla. Kuvio lähti siitä jäätyneestä meren pinnasta. Toisen kuviointi on muunnelma Novitan sukkalehdestä. Kolmannen tein kummipojan tilauksesta. Piti olla sinistä ja vihreää raitoina + tupsu. Siinä on myös tuplalangalla neulottu alaosa, että suojaa korvia paremmin.

Kuvissa uusien pipojen omistajat - mun sisko ja hänen harvahampainen esikoululaisensa 


Pipo nro 1. 
- lankana 7 veikka musta ja valkoinen. Tupsuun lisäksi pinkkiä ja harmaata.
- puikot 3,5
- aloitukseen 100 silmukkaa
- kavenna resorin jälkeen 1 oikein yhteen
- aloita kuvio näille 99 silmukalla aina oikein
- yhdeksän silmukan mallikerta (kuvassa) toistuu kerroksella 11 kertaa
- neulo mallikerta kolme kertaa päällekäin (= kolme ympyrää päällekkäin)
- neljännen mallikerran alussa kavenna kuvioiden välit yhteen
- jatka kuvio loppuun saakka (=neljä ympyrää päällekäin)
- neulo loppu mustalla
- kavenna koko kerros 2 oikein yhteen
- neulo pari senttiä (tai pään koon mukaan)
- kavenna koko kerros 2 oikein yhteen
- neulo yksi kerros oikein
- toista kahta viimeistä kerrosta loppuun saakka ja päättele
- virkkaa vielä reuna valkoisella ja tee tupsu


Pipo nro 2.
- lankana 7 veikka musta ja valkoinen
- neulottu resorin jälkeen sadalla silmukalla aina oikein
- puikot 3,5
- kuvio on muunnelma Novitan sukkalehdestä
- lehdessä kuvioon oli käytetty myös harmaata, itse tein vain mustalla
- tässäkin pipossa on lopuksi virkattu reuna ja tehty tupsu


Pipo 3.
- lankana 7 veikka musta, vihreä ja sininen
- luo 80 silmukkaa kaksin kertaisella mustalla
- puikot 3,5
- neulo 2 o, 2 n resoria 4 kerrosta 
- vaihda toinen musta lanka vihreään ja jatka kaksikertaista resoria 18 kerrosta
- päättele musta lanka ja kavenna ensimmäisellä keroksella resorin 2 n -> 1n
- neulo 2 o, 1 n vihreällä 15 kerrosta
- vaihda siniseen ja tee kavennukset pää koon mukaan oikeissa silmukoissa (jää 1 o, 1 n)
- lopun voit tehdä aina oikein ja kaventaen koon mukaan joka toisella kerroksella kaikki oikein yhteen


Mallit ovat omiani. Lainaa ihmeessä, mutta mainitse lähde kuvia julkaisessasi.
// Seuraa blogiani Facebook, Bloglovin, Blogilista, Pinterest //