Eteisen tuolin uudet vaatteet







Tyynelän eteisessä ei etene. Tai etenee, mutta todellisin miniminiaskelin. Köpöttelee juuri niin vetreästi, kuin tämän kohta yhdeksän kymppisen hirsirouvan arvolle on sopivaa. Nytkään minulla ei ole näyttää suuria muutoksia. Fiiliskuvia. Vähän maalia lattiassa ja tuoli, joka on juuri pukeutunut Marimekkoon.

Kävin tuossa eräänä päivänä kaivamassa Marimekon kilopalalaareja. Verhoilukangasta olin etsimässäkin, enkä olisi voinut kuvitella, että kävisi näin hyvä tuuri. Löysin pari palaa Pienet Kivet -kangasta. Sellaista sopivaa tilkkua, joista sain  uuden päällisen Jannen tädin meille lahjoittamaan tuoliin. Yhdistin palat ompelemalla, irroitin vanhan kankaan ja nidoin uuden istuinosaan pehmusteen päälle kiinni. Nyt se passaa eteisen mattoon ihan täydellisesti ja mustavalkoisuus on hyvä kontrasti vaaleanpunaiselle, joka on eteistä valtaamassa. 

Sutiakin on heiluteltu. Lattiassa on jo ensimmäinen maalikerros. Ainakin toisen, jossei kolmannenkin maalauksen se vaatii vielä, mutta sävy miellyttää jo nyt mun silmää. Mä jäin vähän miettimään, että jos vielä tuohon tuoliin saisin samaa. Kokeilisin siihen sitä kalkkimaalia, jonka kävin jo Töölön Måla&More- liikkeestä nappaamassa. Sävy oli Antoinette, tottakai. Ajatus oli intoutua töihin jo viime viikonloppuna, mutta sepä meni taas niin yllättävällä vauhdilla, etten ehtinyt. 

Hitaasti hirsitalossa :)