Amurin työläismuseokortteli ja blogitreffit



















Perjantaina Jannella oli Tampereella töitä ja mä ajattelin kokeilla kepillä jäätä.  Laitoin Niinalle viestiä, että onko mitään mahdollisuuksia irrota töistä keskellä päivää. Mulla olisi muuten pari yksinäistä tuntia tiedossa. Niina vastasi heti, että miten ois Amuri. Saataisiin yksi ruksi lisää mun listalle. 

Se oli ihanan jämähtänyttä. Huoneissa tuoksui vanhalle - mitä ikinä se sitten onkaan. Jotain pehmeää, puulämmitteistä, rauhoittavaa kai. Kierrettiin hiljaisissa taloissa. Tuntui, että asukkaat olisivat vain hetkeä aiemmin astuneet takaovesta pihan puolelle. Pöydillä oli päivän askareet kesken ja asukkailla elävät tarinat. 

Aika aikaansa kutakin.



(Niinan blogi ja Amurikuvat täällä.)