MITÄ TÄSTÄ SAAN?

Mistä lähti?

Olin ollut aivoinfarktien jälkeen kotona jo vuoden. Janne remontoi meille uutta kotia Etu-Töölössä. Kävin lounaalla ystävän kanssa ja hän sitä ehdotti. Sanoi, että kirjoitettavaa varmaan riittäisi ja homma voisi sopia mulle. En tienyt tästä silloin mitään. Aivan koko blogimaailma oli mulle vieras. En ollut seurannut yhtään blogia ennen, kun aloitin omani. 

Janne epäili, että onko kirjoitettavaa vielä remontin jälkeen. No hän on kai alitajuisesti pitänyt huolta siitä, että remontoitavaa riittää. On kotia, Tyynelää ja mökkiä. Olen kirjoittanut kohta 400 postausta ja idealistani ei suinkaan ole loppusuoralla.

Mitä merkitsee?

Tästä on tullut mulle ihan kamalan rakas harrastus. Olen ollut pois työelämästä ja tämä on tuonut mulle niin paljon sosiaalisia kontakteja, että päivät eivät ole olleet ollenkaan pitkiä. Niinä huonoina huimauspäivinäkin olen jutustellut ihmisten kanssa. Tehnyt jotain mielekästä ja kiinnostavaa. Tämä on tärkeää.

Erityisesti arvostan niitä kommenttikentässä käytyjä keskusteluja. Joskus joku jopa pahoittelee pitkiä vastauksiaan. Minulta ei tarvitse pyydellä anteeksi, että sinne tulee kirjoiteltua pitkiä pätkiä omia ajatuksia. Se on tämän blogin parasta antia.

Mitä olen saanut?

Mielekästä tekemistä ja mahdollisuuden oppia uutta. Ne on korvanneet sitä työelämän mukana menetettyä ihmisyyden rakennusmateriaalia. Olen saanut kokea onnistumisen tunteita.

Ja ne ihmiset. Olen tavannut osaa heistä myös tosielämässä: kahvitellessa, skumpalla, museossa, Mummokerhossa ja mun alulle laittamassa blogitapahtumassa. Terveisiä teille: Silja, Tiina, Jaana, Niina, Joanna, Heidi, Ilona, Kaisa, Hanna ja Laura.

Mihin suuntaan menossa?

Huomasitteko tuon "VIP member of Indiedays Inspiration" laatikon tuossa kyljessä? Olen innoissani. Ja odottavaisin mielin. Minulla on useita sisältöyhteistyö- ideoita. Toivoisin, että saisin tämän myötä joitain niistä toteutettua ja kirjoitettua teille lisää postauksia kiinnostavista aiheista. Saa nähdä.

Täytyy muuten tunnustaa:

Olen välillä ihan kamalan innoissani tästä blogimaailmasta - muiden tekemisistä ja keksinnöistä. Suu vaahdossa selitän Jannelle, miten se ja se ikkunaremontti edistyy, miten sen tyypin maalausprojekti on mennyt, kuinka sen keittiöpuutarha kukoistaa, erään mökki näyttää upealle uusien kalusteiden kanssa, miten lattian voi maalata, jotain tuunata ja vanhasta tehdä uutta.

Ja kiitoksia:

Janne on ollut tässä blogissa mukana ensin ihmetellen, sitten ehdotellen, nyt mielenkiinnosta. Viime viikonloppuna kuulin, kun hän sanoi mun siskolle, että meidän blogi. Silloin mua hymyilytti. Oli vitsi tai ei, niin mulla kuitenkin läikähti sydämessä. Kuvia Jannesta ei ehkä edelleenkään tulla enempää näkemään, mutta kuten ootte taineet huomata: vaikka kirjoittajia on yksi, niin meitä on täällä ruudun toisella puolella kaksi.

Tämä on pala minua. Kiitos, kun olette antaneet osan myös itsestänne !



Rentoa viikonloppua!
Tehkää jotain, mikä tekee teidät onnelliseksi!
- Laura



Ps. mun Indiedays esittelysivulle pääset tästä.