13.11.2014

16 IRRALLISTA FAKTAA



Kuusitoista irrallista faktaa minusta. Ymmärääkö niistä ihmisen? Määrittääkö ne minut?

Asioita, joita olen jossain hetkessä ajatellut. Tunnistettuani ylös kirjoittanut. Sellaisia, minkä kohdalla olen havahtunut, että kylläpä kuvaa minua hyvin. Asioita, jotka ovat arkisia, mutta samalla tosi henkilökohtaisia. Ehkä yksittäisinä mitättömiä. Tai sitten ne kertovatkin enemmän, kuin arvaan.


- olen halaaja. Kätteleminen se vasta vaivaannuttavaa onkin.

- minua voisi kuvailla tosikoksi, muttei vakavamieliseksi

- perusluonteeni on pikkutarkka ja pilkunviilaaja - kuvittelen, että muka sittemmin hieman pehmentynyt

- olen edelleen jäärä ja periksiantamaton

- nautin järjestyksestä. Saatan järjestää astiakaapin, tiskikoneen tai vaatekaapin 
uudestaan Jannen jäljiltä.

- en pidä shoppailusta, enkä kaupoissa kiertelystä

- en nauti livekeikoista, etenkään tanssimisesta siellä, enkä samasta syystä osaa leikkiä lasten kanssa. 
En osaa heittäytyä estottomasti.

- en arvosta kalliita meikkejä, enkä merkkejä. Jo pelkät logot vaatteissa ahdistaa.

- en ymmärrä kuninkaallisten fanitusta tai fanitusta ylipäätään. Nautin omista pienistä piireistäni ja aidoista oikeista ihmisistä siinä ympärillä.

- syön joka aamu saman aamiaisen. Ainakin jogurttia, manteleita, parapähkinöitä. 
Päivän ainoa kuppi kahvia.

- en tajua ihmisten tapaa matkustaa aina samaan paikkaan. Maailmassa on niin paljon nähtävää.

- uskon terveyden-, en sairaudenhoitoon

- en käsitä ihmisiä, joilta voi loppua vessapaperi, hammastahna tai tiskiaine.

- meillä on kahdenlaisia haarukoita, käytän vain toisia. Niiden piikit miellyttää minua.

- en osaa kiertelevää keskustelukulttuuria. Haparointia, veikkailuja ja arvailuja. 
Vastaan mielummin suoriin kysymyksiin ja esitän niitä itse.

- olen onnellinen


Mikä on sua eniten kuvaava yksittäinen asia ? 
Kiinnostaisi.
Saa luetella enemmänkin jos mieleen tulee.
Vai vastaatko tähän kokonaisella postauksella ?



Kuvassa appiukon kellarista löytyneet purkit, jotka pääsi heti käyttöön.

50 kommenttia

  1. Kiva postaus ja mielenkiintoiset ja hyvät vastaukset! Kunpa osaisinkin jäsennellä itseäni näin hyvin. Pitänee harkita samaa taktiikkaa, eli kirjoittaa ylös kun hoksaa jotain itsestään - tälläinen tosiaan olen!

    Nyt tuli mieleen itsestäni kaksi sanaa: topakka ja pirtsakka. Niin äiti minua pienenä kuvaili ja pitänee paikkaansa edelleen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maru :) Mulla on ollut aikaa miettiä itseäni ja tunnustella omaa oloa, kun en ole ollut töissä. On tullut tehtyä huomioita. Sellaisia mitkä välillä naurattaakin.

      Topakka ja pirtsakka kuulostaa hyville ominaisuuksille. Tunnistan niistä myös itseäni. Tosin pirtsakka on jäänyt infarktien jälkeen taka-alalle. Ihmistä joka nukkuu neljät päiväunet ei voi hyvällä tahdollakaan luonnehtia enää pirtsakaksi :D

      Poista
  2. Kauniit ja henkilökohtaiset. En tiedä määrittävätkö sinut, mutta kuvaavat ja kertovat ainakin hyvin.

    Kuninkaallisten fanitus on mulle kanssa ihan, että whaat? Se, kun niitä kuninkaallisten raskaus-vauva-tai hää-uutisia tulee ja ihmiset on ihan, että Aawww!



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥

      Sano muuta. Mä en ole koskaan ollut minkään asian tai ihmisen fani. Multa puuttuu kai se halu ihailla mitään mikä ei ole mulle läheistä. Eniten kunnioittamiani ihmisiä on esim mun äiti (se on supernainen), sisko ja ystävät.

      Poista
  3. Suurin osa nuista sun piirteistä on aika paljo myös minua! Ollaan me ihania... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan kirjottaa postauksen itsestäni samaan tyyliin!

      Poista
    2. Hauskaa, että tällaista huomioista voi tunnistaa itsensä joku muukin :))

      Tee niin - kivaa. Tuun sit katsomaan :)

      Poista
  4. Tuli hyvä mieli lukea näitä :)

    Mä en osaa kuvailla itseäni noin.. Koitin tässä miettiä jotain itseeni sopivia, mutta en osaa. Tulee mieleen sanat erakko, seinäruusu ja vetäytyvä. Sillai, jopa romanttisessa sävyssä. Puikkelehtija oon, en oo koskaan kuulunut mihinkään "porukkaan", mutta oon sujuvasti puikkelehtinut eri porukoiden välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :))

      Hyvin sä kuvailit. Mä kyllä tunnistan sut noista sillä tavalla, että ne selvensivät mulle sitä millainen sä olet. Tulee mulle eräs rakas ja läheinen myös mieleen.

      Poista
  5. Minä olen oppinut itsestäni lasten myötä montakin uutta asiaa. Olen onnellinen kun teen jotain konkreettista. Se varmaan kuvastaa minua parhaiten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan tuossa itsenikin :) Mä olen ihminen joka kirjoittaa listoja ja nauttii siitä, että saa vetää niistä asioita yli. Tehty pitää näkyä. Ja ennen töissä laskin aina työpäivän onnistuneeksi, jos olin saanut purettua esiin vaikka kaksitoista laatikkoa kenkiä. Se tunne, kun ne pahvit sai paalata oli ihana.

      Poista
  6. - Pikkutarkka, pilkunviilaaja, sittemmin kuvittelen hieman pehmenneeni ✔️
    - jäärä, periksiantamaton, ehdottomasti !! ✔️
    - järjestän lähes aina tiskikoneen uudelleen muiden jäljiltä (ja ne kaikki muut asiat joita kirjoitit) ✔️
    - haluan matkustaa moniin ja uusiin paikkoihin!! ✔️
    - uskon terveydenhoitoon!! ✔️
    - en käsitä ihmisiä, joilta voi loppua vessapaperi, hammastahna tai tiskiaine. Tai jauhot tai shampoo tai sokeri tai ... ✔️
    - olen onnellinen ✔️

    Nämä nyt ainakin... Hihittelen taas täällä, miten voikin olla... :)) Ja ai niin, ehdottomasti:
    - meillä on kahdenlaisia haarukoita ja käytän vain niitä toisia. ✔️ Jos joku kattaa minulle sen toisen, käyn vaihtamassa. Pikku hiljaa mieskin jo muistaa laittaa minulle oikean haarukan... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :DDD Meillä se menee samalla tavalla. Ja homma alkaa toimia jo lusikoidenkin kanssa. Niissäkin käytän vaan toisia. Väärällä menisi koko syömiskokemus ihan pilalle ;)

      Poista
    2. Pieniä lusikoita meillä on oikeastaan aika monenlaisia, ehkä sen vuoksi niistä voin sitten valita parista erilaisesta, mikä nyt sattuu käteen ensimmäisenä osumaan. Ei siis niin että kaikki kelpaisi, mutta sanotaanko että kuudesta tai seitsemästä mulla on kaks tai kolme sellaista jotka kelpaa. Isoissa lusikoissa on sitten vaan yks passeli... Kamalaa syrjintää?! :D

      Poista
    3. :DDD Hahaahaaa. Miten tutulle kuulostaa.

      Meillä on isoja lusikoita 6 + 6.
      Toiset mun, toiset Jannen :D

      Poista
  7. Ai niin ja sitten yks vielä: en kestä jos neuleessa on yksikin virhe. Saatan jopa viimeisellä kierroksella harkita purkavani puolet neuleesta, jos yksi kavennus on tehty kierrosta liian aikaisin tms. Sama pätee myös väreihin. Jos epäilen, että joku raita olisikin ehkä pitänyt tehdä toisin, puran ja teen uudestaan. Sitten saatan todeta, että ehkä se ensimmäinen kuitenkin oli parempi. Sitten tietenkin puran taas uudestaan! Enkä muuten voi sietää jahkailua...!?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän on pakko kommentoida pikaisesti, vaikka muutoin palaan juttuun myöhemmin. Tiedän monia, jotka purkavat vaikka koko työn korjatakseen yhden pienen virheen, jota kukaan muu ei huomaisi. Itse en sitä tee, vaikka virhe olisi vähän näkyvämpikin, esim. palmikon kiertyminen väärää kautta. Pidänkin sitä jonkinlaisena tavaramerkkinäni, että jokaikisestä valmiista neuleestani löytyy taatusti virhe, jonka itsekin huomaan vasta työn valmistuttua. Minua se ei haittaa, koska pienet virheet paljastavat työni aidoksi käsityöksi. Kun luin siitä, että ennenmuinoin käsityöläiset tekivät tarkoituksella virheen esim. kansallispukujen kirjontoihin, koska virhe pitää pahat henget loitolla, niin pidän vieläkin perustellumpana jättää pieni virhe korjaamatta :) Tätä nykyä, aivovammastani johtuen, niin luulen, teen enemmän ja isompia virheitä, joten purankin kyllä enemmän ja useammin. Kun kuitenkin myyn neuleitani.

      Poista
    2. Tiina: niin mäkin. Janne katsoo aina kauhulla vieressä ja huutaa, että miten mä raaskin :D Mä en voisi olla, jos huomaisin, enkä korjaisi.

      Ja jahkailusta myös samaa mieltä !

      Tuula: hyvä asenne !! Onhan se tiettyä armollisuutta itseään kohtaan. Toi tieto käsityölaisitä on erittäin mielenkiintoinen. Kiitos, kun tulit kertomaan sen !

      Poista
    3. Nimenomaan kun ei voi vaan antaa sen virheen olla! :) Mutta Tuula antoi yhden todella hyvän syyn joskus yrittää, siis antaa virheen olla! :)

      Poista
    4. Täytyypä joskus kokeilla.
      Vaikka itselle tehdessä, jos silloin muka ei olisi niin niuho :D

      Poista
  8. Ihan huvittaa tuo kohta "en käsitä ihmisiä, joilta voi loppua vessapaperi, hammastahna, tiskiaine..." En minäkään käsitä! :D Ja on tuossa listassa niin paljon minua muutenkin, että.... Ainostaan tuo kaupoissa kiertely - siitä minä tykkään, jos ei ole pakko löytää mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa :)) Joo mulla on aina varastot. Pitää olla uusi purkki odottamassa, kun edellinen alkaa hupenemaan.

      Kaupoissa kiertely oli joskus musta ihan kivaa. Nykyään ne äänet ja valot tekee mulle niin huonon olon, etten halua mennä. Etenkään jos oon yhtään väsynyt tai stressaantunut.

      Poista
  9. Hihii. Tää on selvästi haasteen paikka, Laura! "16 irrallista" :D Lähtisin varmasti mukaan.

    Kaikki nuo tuntuvat Lauralta, mutta edelleen ihmettelen sulta tuota samaa aamupalaa joka aamu. Kun muuten laitat ruokaa niin innolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ! Mielenkiinnolla odotan mitä sä sanoisit itsestäsi ♥

      Mä oon aamulla niin tokkurassa ja unessa, että se rutiini tuntuu sillon hyvälle. Päässä ei meinaan liiku mitään :D Mä oon muutenkin aina ollut vähän sellainen, että tulee syötyä jotain samaa asiaa kausissa kyllästymiseen saakka.

      Poista
  10. Yhdellä sanalla en osaa tai pysty kyllä kuvailemaan mitenkään... tosi vaikeaa :) Mutta ehkä 16 löytyis, tai ainakin 10 :)

    Jään miettimään, ehkä palaan postauksen muodossa. Jotain tämän tapaista olen joskus kirjoitellutkin kyllä.

    VastaaPoista
  11. Naputtelin tähän megapitkän kommentin, jossa avauduin itsestäni käyttäen pohjana noita sinun faktojasi, mutta alkoi nolottaa tekstin pituus, joten kopioin sen omaan blogiin. Siivoan sitä hieman ennen julkaisua, mutta eiköhän se kohta sieltä löydy :)

    VastaaPoista
  12. Toi on ihana lista.
    "en käsitä ihmisiä, joilta voi loppua vessapaperi, hammastahna tai tiskiaine."

    -arvaapa vaan kenellä loppuu nuo kaikki, hihii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kreetta ♥

      Musta on hauska tulkita ihmisiä niiden pienien tekojen tai tapojen perusteella. Se tuntuu sille, että pääsisi vähän salaa kurkistamaan tämän toisen elämään.

      Ai sä olet sitä tyyppiä, että käytetään sit nenäliinoja tai servettejä ennen seuraavaa kassareissua ;)

      Poista
  13. Ihana postaus.
    Tätä pitää jäädä pureskelemaan. Jos jotain tämmöstä itekki kirjottelis joskus..hmm..

    Ja se yksittäinen asia, onpas vaikee. Varmaan sana "häiritsee" olis sopiva. Häiritsee jos asiat ei ole järjestyksessä, häiritsee jos joku asia hukkuu eikä sitä löydä, häiritsee jos on kovin sekaista, häiritsee jos on lelut pitkin poikin lattioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥

      Suosittelen kokeilemaan. Näitä oli oikein hauska havannoida :)

      Erittäin käytetty sana täällä meilläkin :) Mua ei vielä kaiken huipuksi yhtään häiritse ne mun omat tavarapinot tai lankakasat - vaan ainoastaan ne Jannen, joista mä en tiedä mitä ne on. Ne tuntuu sekavalle ja siksi häiritsee. Oikein ihana vaimo ;)

      Poista
  14. Hauska postaus. Mäkin syön joka aamu saman aamiaisen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna :)

      Hyvä ratkaisu, ymmärrän :)

      Poista
  15. Toi kohta "en osaa heittäytyä estottomasti" kertoi mulle niiiiin paljon itsestäni! Sosiaalisessa ammatissa olen paljon muutamien viime vuosien aikana miettinyt itseäni ammattilaisena ja tää lause sao mut tajuamaan että mistä jotkut jutut on kiikastaneet. Iso kiitos siitä! Tämän jälkeen on helpompi etsiä niitä omia vahvuuksia ja todeta että en vai ole heittäytyjä, vaikka joku muu onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että herätti ajatuksia :)

      Jotkut joo ovat luonnostaan heittäytyvämpiä. Sellaisia, joilla ei tee heikkoa toimia missä vaan vapautuneesti. Mä kuulun itse enemmän siihen ryhmään, joka kuvittelee liukastuessaan, että jokainen näki. Ja joka ei koskaan tuleeta villiintyneenä vaikka mitä tapahtuisi. Yritän muka siinäkin näyttää jotenkin hillityltä :DDD

      Poista
    2. Joo. Mulle on aina ollut helpompi toimia jonkun "roolin" takaa. Ihan helposti voin vaikka pitää puheen muutamalle sadalle... mutta pienille lapsille jonkun hassutteluhomman vetäminen tuntuu paljon vaikeammalta. Ja tanssiessa yleensä mietin just tota et miltä mahdan näyttää....

      Poista
    3. Sama! Mä oon joskus pitänyt entisen työni puitteissa Messukeskuksessa puheen parille sadalle. Eikä se ei oo lähelläkään kärkeä mun vaivaannuttavien kokemusten joukossa :D

      Poista
  16. Ensinnäkin kauniit lasipurkit, toisekseen ihana kuulla tämän maailman sekasorron keskellä jonkun sanovan olevansa onnellinen. Hyvä! Mainiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on. Ihana oli saada ne käyttöön sieltä kellarin perältä :)

      Kyllä muakin tää maailman sekasorto ahdistaa. Silloin pitää vaan keskittyä hetkeksi omiin ympyröihinsä. Nähdä lähellä se kaikki mikä on hyvin ja mihin pystyy itse vaikuttamaan. Pieniä asioita. Ja aika pitkälle asenteesta kiinni :)

      Poista
    2. Jeppis, juurikin näin. Samaa filosofia käytössä myös täällä. :)

      Poista
  17. Hei
    Olen uusi lukijasi ja kylläpä tempas mukaansa. Hauskasti kuvasit itseäsi .. paljon löytyi samaa. Sinulla on kiva blogi - nämä löydöt täällä blogimaailmassa ovat niin huippuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Anne!

      Ihana kuulla, tuli hyvä mieli :) Tervetuloa mukaan eli kuulemisiin :)

      Poista
  18. Tähän on pakko tarttua, joskos illan aikana saisin 16 faktaa kasaan itsestäni :)

    VastaaPoista
  19. Ihana <3 Hymyilen ja samaistun moneen kohtaan :)

    VastaaPoista