31.7.2014

Rakas, rupsahtanut Suomi vs. ARS Kärsämäki





Tiesittekö tästä? Nelostien varrella Kärsämäellä kotiin ajellessa eteen osui näin piristävä näky. Ajeltiin läpi kuolleen oloisten kylien. Hylättyjen bensa-asemien, lahonneiden latojen, vanerilla suljettujen ikkunoiden ja tämän. Rupsahtaneen suomalaisen sielunmaiseman keskellä oli näin eläväinen kunta. Pari kirpparia, paanukirkko ja tämä. Olipa ihana saada yllättyä. 

Pysähdyttiin kuvaamaan. Kotona vasta googletin. Kyse on ARS Kärsämäki projektista, vuodelta 2013. On näemmä toiminut useampana vuonna. Tänäkin, toisessa paikassa. Se jäi meiltä valitettavasti näkemättä.

Onko julkisen tilankäyttö tällaiseen radikaalia? Tavallista? Paheksuttavaa? Piristävää? Yllättävää? Häiritsevää? Inhottavaa? Ilahduttavaa? 

Minä liputan tämän puolesta!

30.7.2014

Vink vink // Dinner in the Sky






Dinner in the Sky on kiertueella taas. 

Kaksi vuotta sitten me käytiin yläilmoissa. Saatiin illallislahjakortit häälahjaksi meidän ystäväporukalta jo edellisenä syksynä. Pyydettiin silloin, ettei häälahjaksi tuotaisi tavaraa, vaan elämyksiä / kokemuksia. Tämä todellakin oli sellainen. 

Illallisen valmisti sinäkin kesänä joukko huippukokkeja.  Ruoka maistui ja maisemia uskalsi alkaa katsella ensimmäisen shampanjalasillisen jälkeen. Kuten naamasta näkyy - ennen nostoa jännitti.

Seuraavat nostot:

Tampere 29.07 - 02.08
Helsinki  05.08 - 10.08
Tallinna  12.08 - 17.08

Osta / lisätietoja täältä.

29.7.2014

En kyllästy



En kyllästy

Junissa ihmisten ilmeisiin
yölliseen kaupunkiin
aamujogurttiin
mekkoihin ja hameisiin
kaarteettomiin keskusteluihin ja puheisiin
enkä taivaaseen tulessa

28.7.2014

Kenelle viikon visiitille // Oulu ja Hailuoto





















Kuinka monelle voit mennä viikoksi kylään?

Nykyään kutsutaan harvoin kylään. Tavataan jossain muualla. Usein meillä Tyynelässä. Sosiaalinen elämä on muuttanut keskustan kahviloihin. Joillakin ihmisillä meidän kaveripiiristä en ole käynyt kun kerran. Tai kaksi. Harvemmin saa olla vieraana. 

Tarkemmin ajateltuna kovin vieraana en edes tahtoisi olla. Tahtoisin olla ystävänä. Niin tuttuna, että saan nukkua päiväunet, jos siltä tuntuu. Sulkeutua lukemaan lehteä, jos päässä liikkuu liikaa. Laittaa yhdessä hyvää ruokaa. Sellaisena olin täällä Oulussa. 

Sen tiesin, että täällä on ystävät. On kuuma. Että syödään omalla pihalla. Että on festarit. Että on mun toive Hailuodosta kuultu. Mutta enpä vaan ois uskonut, että täällä on sellaisia rantoja. Nallikari on kuulema Suomen Miami.

Sellainen oli se Pohojosenreissu. Se oli melekone viikko.
Nyt autoon. Ja 600 kilometriä kotiin.


ps. herkkujen reseptejä alkaa tipahdella tänne. Kunhan kerkiän.

26.7.2014

Aamut, illat, päivät, yöt


















Aamut. Mietin. Jaksanko. Pystynkö. Menenkö.




Päivät. Hyvä. Että. Tein. Sen.




Illat. Onpa. Taas. Muistamista.




Yöt. Aistit. Yli. Kierroksilla.




Nukkuisinko?







Vaikka tekeminen olisi miten kivaa, nautinnollista, hyvässä seurassa, siitä seuraava unenpuute yllättää aina. Aivoinfarktin jälkeen olen tarvinnut 9 tuntia. Alussa enemmänkin. Joskus päiväunet. 

Viime viikolla oli Helsinkipäivä. Oli vieraita. Oli avajaiset. Oli hullunhauskaa. Vatsalihakset kipeinä naurettiin. Viikon vaihde ei auennut yhtä ihanana. 

Oli oireita. Huimausta, tärinää ja itkuinen olo. Aistiherkkyyttä ja kärsimättömyyttä. Se puoli, mitä täällä blogissa ei usein näy. Arki.

Oltiin sovittu, että Ouluun pitäisi ajella. Onneksi oli mahdollisuus pysähtyä matkalla. Janne hoiti meille huoneen Pietarsaaren Epoquesta. Kaksi päivää nukuttiin ja syötiin. Käveltiin kaupungilla. Yhdet päiväunet Fäbodan rantakalliolla, toiset ennen illallista, viilennetyssä hiljaisessa hotellihuoneessa. Yksin. 

En muista kumpi sen ensin ääneen sanoi. Kumpikin oli yhtä mieltä. Tarkoituksensa kaikella. Hyvä on, ettei tullut lapsia. Hyvä oli, etten päässyt opiskelemaan. En jaksaisi. Ei olisi oikea aika. 

Onneksi hän ymmärtää. Osaa jo ennakoida. 
Paras mahdollinen minulle.


Kyseiset kuvat liittyvät tapaukseen.
Ensimmäisestä kiitokset Hannalle ja Inkalle. Kuvan otti Mikko Someroja. Viimeisestä kiitos Inkalle ja Mikolle.
Loput minun ja Jannen.

25.7.2014

Helsinkipäivä























Muistatteko? Keväällä kerroin, että Temppeliaukion kirkko on käymättä, vaikka se on meiltä muutaman sadan metrin päässä. Viime viikolla me sitten mentiin. Käveltiin kirkolle, sieltä Hiljaisuuden kappelille, muikuille Ainon terassille, Finnair Skywheeliin. Kamera lauloi.

Uimastadikallekin ollaan jo tänä kesänä yritetty. Oli uikkarit pakattu, mutta päädyttiin Väinämöisen puistoon. Ehkä ensi kesänä sitten.

Huomaatteko? Tämä huono helsinkiläinen aikoo kunnostautua!

Miten teidän kesärutiinit? Onko tullut tehtyä? Onko löytynyt uusia ihania?