31.8.2014

SÖDERSKÄR // MAJAKALLA


























Tämä kehoitus on laatuaan sellainen, joka kannattaa ottaa vakavasti.
Mene Söderskäriin. Mene ja nauti.

Me mentiin perjantaina ja ihastuttiin ikihyviksi.



Ennen matkaa:

- Pakkaa mukaan suuuuuuuuri muistikortti kameraan. 446 kuvaa ottaa hetkessä.

- Muista astmalääke, jos sellaista käytät. Paikka on hengästyttävän kaunis.

Mitä siellä sitten?

- Jää yöksi. Saat kokea sen illan hiljaisuuden, kun ryhmäristeilijät poistuvat.

- Vaikutu ikiaikaisista kallioista. Istu ja tuijota niiden pyöreiksi hioutuneita muotoja. Istu iltahämärään saakka. Kääriydy huopaan. Juo lasi punaviiniä.

- Sauno noitasaunassa. Heitä löylyä, kuuntele kiuasta ja ihmettele miten ikkuna huurtuu. Merimaisema katoaa ja paljastuu taas veden valuessa noroina kohti ikkunan alareunaa. Kipitä mereen jos uskallat.

- Keiku riippusiltaa pitkin viereiseen saareen. Katso auringonlaskua. Jos ei paista, niin tuijota pilviä. Jos sataa, niin kastu. Saari on kaunis säällä, kuin säällä.

- Kiipeä majakkaan. Hengästy portaissa. Pidä hatusta kiinni ylhäällä ulkona. Jos ei ole hattua, saat uuden kampauksen. Pyyhi pisarat silmälaseista ja kuuntele merta.

- Pidä omaa hiljaisuuden retriittiä edes pieni hetki. Istu ja ajattele. Tai lue. Ota mukaan oma kirja. Lukemiseen voit valita minkä tahansa sileistä kallioista. Myös oman sängyn pohjalla lueskelu ja laiskottelu tuntuu ihanalle.

- Syö aamupalaksi lettuja.

- Bongaa varpushaukka.

- Ole mustasukkainen päivän ensimmäisistä tulijoista. Kummastele tulijoita, kuin olisit ollut autiolla saarella kuukausia. Vetäydy majakanvartijan talon rauhaan lukemaan. Polta pesällinen puita ja ota päiväunet peiton alla.

- Tässä vaiheessa viimeistään on hyvä ihmetellä, miksi et ole jäämässä toiseksi yöksi. Tai kolmanneksi. Tai. Tai.




Pala saaren historiaa: majakka valmistui 1862, sauna 1876, majakkamestarin talo 1911.

Lisää historiaa ja varaukset - täältä.
Kausi jatkuu syyskuun lopulle - vielä ehtii.

29.8.2014

PALLOVILLASUKAT

mustavalkoiset villasukat
mustavalkoiset villasukat

mustavalkoiset villasukat
Kesä meni hikoillessa. Eipä tullut mieleen neuloa. Valmistui rivi silloin ja toinen tällöin. Nyt vihdoin tuli valmista ja fiilis on hyvä. Ehkä tää kausi tästä taas lähtee. 

Nämä pallovillasukat on ystävälle pyynnöstä tehdyt. Sentään valmistuivat ennen viileitä iltoja. Mitä mieltä oot Miia

Lanka: Hjerte Sock 4
Puikot: KnitPro Nova cubics 2,5
Malli: omasta päästä (mukailtu tästä aiemmasta mallistani. Kuviointia hieman pyöristetty.)

Malli on omani. Saa lainata, mutta muista linkata lähde.



27.8.2014

VALAISIMET YÖPÖYDÄLLE 6 €








Tämmöiset ihanat pallerot löytyi meille Tyynelään sieltä Karkkilan Romuenkelin kellarista. Eikä olleet hinnalla pilattu - yhteensä kuusi euroa. Ajattelin jättää ne ihan ilman varjostinta ja hankin niihin tuollaiset suurta hehkulamppua jäljittelevät, energiaa säästävät halogeenilamput. Toivottavasti ovat tarpeeksi himmeät. 

Meiltä on puuttunut Tyynelän yläkerrasta yövalaisimet. Vietiin meidän vanhat sinne ja laitettiin nämä "uudet" meidän makuuhuoneeseen niiden tilalle. Uudet ovat juuri sopivan pirteät ja selkeät, ettei mene makuuhuone kalkkimaaliseinineen liian maalaisromanttiseksi.

Keväällä maalatusta seinästä lisää täällä. Hyvin näkyy muuten näiden postausten kuvissa myös eri vuoden aikojen erisävyiset valot. 

Mitäs pidät?

26.8.2014

KAKSI KOVAA KARKKILASTA // KIRPPISVINKKI






Karkkilan vanhan tavaran liikkeissä vallitsee kai joku sanaton sopimus / kahtiajako, niin selkeä ero on näiden kahden liikkeen välillä.

Retro & Romu myy täyspäiväisenä työnä ympäri Suomen etsittyjä, upeita esineitä, hauskoja juttuja ja huonekaluja. Tuotteet on tarkistettu ja kiristetty. Valaisimista on sähköt huollettu. Kaikki on laitettu ihanasti esille. Arvostan ihan kamalasti (sekä visuaalisesti, että ekologisesti) sitä työtä, minkä he tekevät vanhan tavarat eteen. Hinnat ei tietenkään ole ihan maalaiskirppistasoa, mutta hyvin kohtuullisia niin hyväkuntoisista tuotteista kuitenkin. Ja tavara on kunnollista. Ehjää ja heti käyttökelpoista. Keräilijän taivas.

Siitä liikkeestä voi löytää vaikka mitä mahtavaa. Katsokaa nyt vaikka tätä - Philipsin peili / valaisin / pistorasia / katkaisin. En oo ennen nähtyt. Ja miten makeessa kunnossa - se toimii! 

Poislähtiessä me jouduttiin Jannen kanssa neuvottelemaan muutamasta ihanasta. Ei oltu ihan samoilla linjoilla. Mä olisin ollut kiinnostunut etenkin tästä ja näistä. Sinne ne kuitenkin vielä toistaiseksi jäivät. Mähän olen meistä aina se nopeampi innostumaan. Janne miettii tarkempaan. Ehkä hyvä näin, tasapainotetaan toisiamme.

Tähän vielä vinkki: Retro & Romu Facebook- kauppa. Albumeittain ihania kuvia. Sieltä on meille löytynyt samanlainen työpöytävalaisin, kun  ekassa linkissä. Se on mulla vihreänä yöpöydällä.  Sieltä on ostettu myös tämä ja tämäkin. Lisäksi olen hankkinut joitain maljakoita ja lihamyllyn. Karkkilan liikkeessä tämä oli ensimmäinen, ei viimeinen, käyntikerta. Tyynelää kohti ajellessa sanoin jo ääneen, että ihan hyvinhän tää on "matkan varrella". Kehuin jopa reittiä moottoritietä mukavammaksi mennä ja Someron supermarkettia meidän normilähikauppaa paremmaksi.

No sitten se toinen kova Karkkilasta - Romuenkeli. Tuunaajalle tarkoitettu tavarataivas. Tai helvetti. Miten sen nyt kukakin ottaa. Paikka mistä voi löytyä mitä vaan leikattavaa, maalattavaa, revittävää, hiottavaa tai askarreltavaa. Harmillista vaan - paikassa on kuitenkin niin tunkkainen ilma, etten ostaisi sieltä vaatteita tai muita kankaita, jos olisin kovin herkkä. Tämä tiedoksi, ettette sitten järkyty, kun meette. 

Täältä mä olin jo ulos karkaamaassa, kun Janne huuteli kellarin perällä. Ääni kuului jostain hyvin kaukaa ja hyvin innostuneena. Siinä rappusia kävellessäni mietin, että se taitaa olla vähän sellainen miestenpaikka. Tai ainakin Jannen. Sellaiset osto & myyntiliikkeet mistä löytyy kaikkea muttereista kahvikuppeihin ja vatsalihaspenkeistä trikookuteisiin on hänen mieleen. Jotain sieltä nytkin löytyi. Parissa seuraavassa tekstissä tulette näkemään mitä.


Kuvat: viisi ensimmäistä Retro & Romu, viimeinen Romuenkeli

ps. jos ajatte Karkkilasta Pusulan kautta Somerontien suuntaan, niin muistakaa matkalla käydä
siellä kahvilassa / lähiruokapuodissa mistä pari postausta sitten kirjoitin.

23.8.2014

MUOVITON SYYSKUU // VAIHTOEHTO HEDELMÄPUSSEILLE?



Se pieni pussi viattoman oloisessa rullassa keräkaalien vieressä. Se jota viikottain nyhdän pussipuusta useita kappaleita. Se niin "kätevä" kotiin kantaa. Se täysin turha. Moni jopa riekaleiksi repii ensimmäistä tomaattia ulospäin ottaessaan.

Muoviton syyskuu tulee. Pitäisi löytää hyvä vaihtoehto hedelmäpusseille. Sellainen, jota käyttäisin vielä kuun jälkeenkin. En jaksaisi sitä, että kuukauden kouhkaamisen jälkeen palattaisiin vanhaan tympeään menettelyyn.

Hedelmäpussi on mun huonon eko-omatunnon ruumiillistuma. Käytän, vaikka pärjäisin ilmankin. Kaiken voisi kerätä kauniisti koriin. Mutta mihin piruun tarraan sitten ne lappuset?

Vinkkejä otetaan vastaan. Nyt ne hyvät konstit jakoon. Miten teillä tämä on hoidettu? 

T: sormi suussa

22.8.2014

VAIHTOEHTO ABC:LLE








Jotain minusta: minä en usko ABC- asemiin. Uskon pienyrittäjiin. Autoa en itse aja, joten siihen tankkaamisasiaan en ota kantaa, mutta kahvittelemaan menen muualle. Olen ladannut puhelimeen sovelluksen, joka etsii lähistön taukopaikat. Usein pitää poiketa isolta tieltä pois, mutta muutama sata metriä ei tunnu miltään, kun saa eteensä tuoreen kahvin, haudutetun teen tai raparperipiiraan kermavaahdolla.

Kuvat: Ensimmäiset Pälkäneen Keltainen Talo - kahvilan lisäksi pieni puoti sisustus-, lahja- ja ruokatarvikkeita. Kaksi viimeistä Pusulan Kyläkauppakeskus Pikkuomena - kahvilan lisäksi lähi- ja luomuruokapuoti, hyvinvoinnin kauppa, eläinkauppa ja lelukauppa.

ps. Kolme Kaverin jäätelö - älä osta, jos et ole valmis vaihtamaan suosikkiasi. Nam, nam!

21.8.2014

MISSÄ ON OIKEA ELÄMÄ?










































En tahdo festareita. En tehtyä iloa.
En huikeita kokemuksia korkeuksissa, ties missä, mukavuusalueeni äärirajoilla.

Tahdon raakaa puhetta itseasiasta. Sitä, minkä äärellä tulee lähes riehakas tunne: nyt ollaan oikeiden asioiden äärellä. Sitä, jonka jälkeen tuntuu repivää riemua tai raastavaa surua. Niitä hetkiä, jolloin keskustelun tuoksinassa huomaa ajattelevansa kiihtyneenä tai pateettisena, että joo - tää on sitä ihmisen elämää, prkl. Perään huutomerkki !

Hienostelun hetkillä herään: 
Ihanko totta? Mitä hukkaa. Missä on ne kunnolliset keskustelut? Missä on se oikea elämä?




Kuvat on otettu Näsijärveltä viime viikonloppuna. Tuntui elämälle.