30.9.2014

YRTINTAPPAJA TÄSSÄ TERVE!



Se on kaupasta kotiin ja kaksi päivää. Näky on lohduton. Lehdet ruskistuu, käpertyy, rungot muuttuu puumaisiksi ja sato on syötävä ennen uuden kasvamista. 

Meillä käytetään yrttejä joka päivä. Korianteria, basilikaa, persiljaa, oreganoa, timjamia, salviaa ja rosmariinia lähinnä. Näin syksyn pimeän tullen vaan hävikki alkaa käydä aivan sietämättömäksi. 

Ihan innoissani saankin kertoa teille, että pääsin mukaan Fiskars pöytäpuutarha yhteistyöhön. Käyttökokemuksia on siis luvassa testin jälkeen. HerbGardenin mukana tulee yrttituet, -sakset ja kapilaarimatot. Mulla on kova luotto, etten nyt onnistu kuivattamaan yrttejä tahattomasti tai hukuttamaan niiden juuria.

Vaikutti, ettei Janne ollut asian suhteen ihan yhtä optimistinen. Kun mä hihkuen kerroin tästä yhteistyöstä, niin se repesi nauramaan. Mä ensin (tietysti) loukkaannuin ja sitten vasta suostuin kuuntelemaan. Janne sai naurunsa seasta sanottua, että tuleepahan lähetys ainakin oikeeseen osoitteeseen.

Mielenkiinnolla tulevaa odottaen,
Yrtintappaja Laura

29.9.2014

YLIHALPAA ARABIAA 9 €



Sinä päivänä minä niin kirosin. 



Porin kirpputoreilla yhden päivän aikana:



- kahden sarja käyttökuntoisia Arabian uunivuokia piippuleimalla 2,5 euroa ja 3 euroa

- vanhoja (siis vanhoja - ja hyväkuntoisia) Marimekon mekkoja parilla kympillä

- mustat Tapiovaaran Fanettit 65 euroa kappale

- Martelan mahtavakuntoinen Minikilta 10 euroa

- ja nämä Arabian Kesto sarjan kahvikupit pikkukruunuleimoilla yhteensä 9 euroa



Ihan itketti, ettei ollut pakettiautoa. Ja etten tiennyt mihin tätä kaikkea olisi tarvittu.

26.9.2014

MITÄ TÄSTÄ SAAN?

Mistä lähti?

Olin ollut aivoinfarktien jälkeen kotona jo vuoden. Janne remontoi meille uutta kotia Etu-Töölössä. Kävin lounaalla ystävän kanssa ja hän sitä ehdotti. Sanoi, että kirjoitettavaa varmaan riittäisi ja homma voisi sopia mulle. En tienyt tästä silloin mitään. Aivan koko blogimaailma oli mulle vieras. En ollut seurannut yhtään blogia ennen, kun aloitin omani. 

Janne epäili, että onko kirjoitettavaa vielä remontin jälkeen. No hän on kai alitajuisesti pitänyt huolta siitä, että remontoitavaa riittää. On kotia, Tyynelää ja mökkiä. Olen kirjoittanut kohta 400 postausta ja idealistani ei suinkaan ole loppusuoralla.

Mitä merkitsee?

Tästä on tullut mulle ihan kamalan rakas harrastus. Olen ollut pois työelämästä ja tämä on tuonut mulle niin paljon sosiaalisia kontakteja, että päivät eivät ole olleet ollenkaan pitkiä. Niinä huonoina huimauspäivinäkin olen jutustellut ihmisten kanssa. Tehnyt jotain mielekästä ja kiinnostavaa. Tämä on tärkeää.

Erityisesti arvostan niitä kommenttikentässä käytyjä keskusteluja. Joskus joku jopa pahoittelee pitkiä vastauksiaan. Minulta ei tarvitse pyydellä anteeksi, että sinne tulee kirjoiteltua pitkiä pätkiä omia ajatuksia. Se on tämän blogin parasta antia.

Mitä olen saanut?

Mielekästä tekemistä ja mahdollisuuden oppia uutta. Ne on korvanneet sitä työelämän mukana menetettyä ihmisyyden rakennusmateriaalia. Olen saanut kokea onnistumisen tunteita.

Ja ne ihmiset. Olen tavannut osaa heistä myös tosielämässä: kahvitellessa, skumpalla, museossa, Mummokerhossa ja mun alulle laittamassa blogitapahtumassa. Terveisiä teille: Silja, Tiina, Jaana, Niina, Joanna, Heidi, Ilona, Kaisa, Hanna ja Laura.

Mihin suuntaan menossa?

Huomasitteko tuon "VIP member of Indiedays Inspiration" laatikon tuossa kyljessä? Olen innoissani. Ja odottavaisin mielin. Minulla on useita sisältöyhteistyö- ideoita. Toivoisin, että saisin tämän myötä joitain niistä toteutettua ja kirjoitettua teille lisää postauksia kiinnostavista aiheista. Saa nähdä.

Täytyy muuten tunnustaa:

Olen välillä ihan kamalan innoissani tästä blogimaailmasta - muiden tekemisistä ja keksinnöistä. Suu vaahdossa selitän Jannelle, miten se ja se ikkunaremontti edistyy, miten sen tyypin maalausprojekti on mennyt, kuinka sen keittiöpuutarha kukoistaa, erään mökki näyttää upealle uusien kalusteiden kanssa, miten lattian voi maalata, jotain tuunata ja vanhasta tehdä uutta.

Ja kiitoksia:

Janne on ollut tässä blogissa mukana ensin ihmetellen, sitten ehdotellen, nyt mielenkiinnosta. Viime viikonloppuna kuulin, kun hän sanoi mun siskolle, että meidän blogi. Silloin mua hymyilytti. Oli vitsi tai ei, niin mulla kuitenkin läikähti sydämessä. Kuvia Jannesta ei ehkä edelleenkään tulla enempää näkemään, mutta kuten ootte taineet huomata: vaikka kirjoittajia on yksi, niin meitä on täällä ruudun toisella puolella kaksi.

Tämä on pala minua. Kiitos, kun olette antaneet osan myös itsestänne !



Rentoa viikonloppua!
Tehkää jotain, mikä tekee teidät onnelliseksi!
- Laura



Ps. mun Indiedays esittelysivulle pääset tästä.

24.9.2014

MUOVITON SYYSKUU // ONNISTUINKO ?


Muovittoman syyskuun viimeinen viikko on käynnistynyt. Olen kiinnittänyt kaupassa huomiota pakkausmateriaaleihin. Tehnyt valintoja. 

Olen huomannut yhden erittäin ärsyttävän asian. Minusta ei ole viikkottaiseksi kauppahallissa kävijäksi. Ja yrttejä meillä silti käytetään päivittäin. Niiden muovikääreisiin olen vastentahtoisesti myöntynyt.  

Pääsin kuitenkin tavoitteeseeni: en ole koko kuukauteen ottanut, enkä ostanut yhtään muovi- / hedelmäpussia. Yhden kerran jouduin ostamaan paperikassin. Muuten kori ja kestokassit ovat kulkeneet mukana. Tästä tavasta en enää luovu. 

Miten tämä kuukausi on muuttanut sun ostokäyttäytymistä? Onko?




Ajatuksiani Muovittoman kuukauden alusta löytyy täältä.

23.9.2014

VALOKUVAUSKURSSILLE ?


Oon tässä miettinyt.

Törmään toisinaan blogeissa valokuvausvinkkeihin. Kameran käsittelyyn. Aukon kokoihin. 
Hepreaa. 

Mä en osaisi antaa yhtään neuvoa. Osaisitko sä?

Mun valokuvaaminen on yleensä sellaista, että nähdään jotain kivaa, otetaan esiin kamera ja napataan kuva. Luojankiitos mulla on tuollainen kamera, missä automaattisäädöillä ja erilaisilla objektiiveilla saa kelvollisia kuvia. 

Nautin ihan hirvittävästi kaikesta näkemästäni kauniista, rumankauniista, rouhesta, yllättävästä ja sellaisesta missä samat muodot toistuu. Järjestelmällisestä. 

Haluaisin oppia maisemakuvausta, henkilökuvausta ja etenkin näin syksyn saavuttua valovinkkejä sisäkuvaukseen. Voisin ajatella yksityisopetustakin. Jotenkin tuntuu, että saisin siitä eniten irti tämän keskittymiseni kanssa. 

Millaisessa opissa te ootte olleet? 



Tämän postauksen kuvat: 
ensimmäinen on Tyynelästä, toinen ja kolmas on mun Instagram kuvia (Sanomatalosta ja Turun reissulta Jannen nappaama)

22.9.2014

SE TUNTUU // KUMMIPOIKA










Hän tahtoo mökkisaunaan minun kanssa. Istuu hiljaa jalat kylvyssä.

Hän lähtee mukaan sienimetsään. Ensimmäisen kerran elämässään.
Löytää mulle rouskuja korin täydeltä.

Hän haluaa Jannen kanssa ajelulle vanhalla Volvolla.
Mielellään jos minä kysyisin mahdollisuutta.
Kahden tahtoisi mennä, mutta kysyä ei kyllä kehtaa.

Hän kehuu, että ruuat maittaa. Kuulema Suomen mittakaavassa siellä kärjessä.

Hän kysyy sellaisia kysymyksiä, etten tiedä mitä sanoisin.

Saunassa hän tahtoo tietää, että enkö ole omia tehnyt, koska minulla on jo hänet.

Illalla ennen nukahtamista pyytää vielä yläkertaan käymään.
Viimeiseksi huikkaa, että minä rakastan sinua.




Kuvat viikonlopulta. Sumua, seittejä, sieniä ja Sulo-koira.

21.9.2014

YRTTIKYLPY MÖKKISAUNASSA






Jalkahoito x 3 = 10 €
Melko edullista. 

Johanna oli tehnyt viikko sitten tuoksuvia yrttikylpyjä.
Me otettiin mallia ja saunottiin eilen meren rannalla, koivet kipoissa.

Ostin kaupasta jalkakylpyihin salviaa, rosmariinia ja hunajaa. Yrttejä haudutetaan lämpimässä vedessä saunanlämmityksen ajan. Sitten lisätään hunajaa, joko veteen, tai suoraan jalkoihin hieroen. Jalkoja liotetaan yrtiikylvyssä aina löylyjen ajan. Tauoilla käydään viilentymässä ulkona pimenevässä syysillassa. Yrttejä voi kylvettäessä repiä ja rutistella, että tuoksut ja tehoaineet irtoavat vielä paremmin. 

Valitsin täällä ensimmäiselllä kerrala yrteiksi salvian - se puhdistaa ihoa ja ehkäisee hikoilua. Sekä rosmariinin - se edistää verenkiertoa ja sillä on antiseptinen vaikutus. Lisäsin vielä kylpyyn hunajaa, koska se suojaa ja kosteuttaa ihoa, sekä sitoo itseensä kuona-aineita.

Tämä oli kummipojankin mielestä mieluinen sauna-aktiviteetti. Yrttikylpyä sekoitellessa huumaavan hyvä tuoksu tarttui käsiinkin ja kylvyn jälkeen jalat oli keveät + raikkaat.

Olen ollut erittäin laiska tekemään jalkahoitoja. Ihan, kuin siihen ei muka löytyisi sopivaa aikaa. En jaksa viritellä pyyhkeitä ja pesuvateja nojatuolin eteen. En käytä aikaa hyväksi blogia päivittäessä. Jalkakylpy saunoessa on, kuin söisi kaksi jälkiruokaa yhdellä kertaa.

Otan tavaksi.





Kiitoksia: Johannalle hyvästä vinkistä, siskolle ensimmäisten kuvien kuvaamisesta ja siskolle perheineen seurasta.

ps. kuvissa näkyy myös juuri valmistuneet Jannen tekemät uudet lattiaritilät. Niillä on avojalkoin parempi astella, kun paljaalla betonilla. Käsittelin ne pariin kertaan mustalla Supi saunavahalla.

pps. kurkkaa myös Johannan kotikosmetiikan kahvikuorinta ja suolavesisuihke.

18.9.2014

MULLA ON PERIAATE

 



Meidän tulee matkustettua melko paljon ympäri Suomen. Yövyttyä hotelleissa. Janne on yrittäjä ja kohteita on milloin missäkin. Nyt mulla on ollut mahdollisuus kulkea mukana. Neulon autossa sukkaa tai päivitän blogia. Välillä puhutaan, välillä ei. Se tuntuu hyvälle. 

Parasta on ennen reissua tapahtuva majoitupaikkojen selvittely. Sen teen minä. Yritän etsiä aina jonkun erilaisen. Tämä on Villa Helleranta Ulvilassa. Koettu ja kuvattu alkuviikolla. Aamun aikataulut tiedusteltiin aamiaista varten. Oli luomua, lähiruokaa ja ihana tunnelma.

Toista, kun keskustan ketjuhotellissa. Myös hinnaltaan. 
Siis 60 € halvempaa.

Mulla on siis periaate. Etsin jotain poikkeavaa. Menen usein muualle.



Tykkäsitkö tästä?
Myös tämä saattaisi kiinnostaa sinua.

16.9.2014

PANEELIA PÄÄN PÄÄLLE








Inspiksen iskiessä alkaa tapahtua. Kuten kerroin.



Sunnuntaina tapahtunutta: 

On hiljaista. Janne tutkii viikonlopun Hesareita tuvassa ja minä neulon villasukkia sohvalla. Lehdet on luettu, aamiainen syöty ja Janne tulee olohuoneeseen ihmettelemään päivänohjelmaa. Sanon, ettei ole mihinkään kiire. Että otetaan ihan rennosti. Seuraava suunniteltava asia on lounas, ei sen ihmeempää. 

Se alkaa kärttää, että eikö ole listalla mitään.
Vähän hommia.
Edes jotain. Edes pientä.
On niitä, muuten sano.
Ettei se alkaisi millekkään.
Että olisi rauhallista.

Tätä jatkuu hetken. Hellyn sitten, että onhan noita. On vaikka se hyllyjen kiinnitys.

Janne huokaisee helpotuksesta ja sanoo, että sepä onkin nopea homma. Parin minuutin. Juuri sopiva.

Ennenkuin ehdin vastata se on jo pitkällään sängyssä. 

Ajattelen, että hyvä. Kerrankin. Eihän se pakkottamalla ala. Pitää olla inspistä. 

Hiljaisuutta kestää noin viisi minuuttia. Se ääni alkaa suhinalla. Jalat vispaa levottomasti. Kääntelehtii. Selaa Urheilulehteä hermostuneena. Nousee.

Hetken päästä kuuluu eteisestä kompuran ääni ja naulapyssy paukkuu. 
Siellä se pistää paneelia ponttiin.




Ennen näytti tälle ->


Eteisen valaisin, pärekori, postilaatikko ja tonkat kirpparilta.
Naulakko ja pullokori tulivat talon mukana.
Seinällä talon historia.


14.9.2014

NO EI MITÄÄN SYYTÄ










Ei sen kummempaa tarinaa.
Eipä enempää sanoja.
Jotain mitä haluan näyttää teille.
Ihan vaan vaikka silmän iloksi.

Toivottaa hyvää alkavaa viikkoa!



Kuvat on napattu Tyynelässä näinä kuluneina viikkoina. 
Jos teille tulee näistä puoliksikaan yhtä hyvä mieli, kun mulle, niin ovat tehtävänsä täyttäneet.

13.9.2014

ELÄN IKILIIKKUJAN KANSSA







Tiedättekö, kun on niitä ihmisiä, että pitää olla monta rautaa tulessa ja koko ajan uutta tulossa? Janne on sellaista sorttia. Remontoidaan kotia, Tyynelää ja mökkiä. Pieniin pakollisiin asioihin sanotaan aina, että ehtii myöhemminkin, mutta suuria juttuja saadaan aikaan hetkessä, jos sattuu inspis iskemään.

Mökilläkään ei vaan maata. Kesken aamukahvin pitää kipaista kiinnittämään verhot sinne uudelle saunatuvallesinä kummallisena viikonlopuna maalattiin ylämökkiä, vaikka oli vieraita ja nyt se roikkuu tuolla saunarakennuksen seinustalla sudin kanssa. 

Tämän kaiken lisäksi tänä vuonna on remontoitu yksi yksiö. Ei mikään pikkujuttu.
Itse olen käynyt näissä projekteissa ainoastaan pari kertaa sitä sutia heiluttamassa. 
Ikiliikkujalla se liikkuu ripeämmin.

Äsken kävi tuossa lounastauolla ja tuskaili, että mitä sitten tapahtuu, kun kaikki on valmista. 
Niin. Mitäs sitten? 

Semmoinen tapaus !


Kuvissa näkyy se maalattu ylämökki, jonka punamulta pinta sai raikkaamman sävyn.
Lisää mökkiaiheisia postauksia löytyy tuosta tunnisteen "mökkillä" takaa.