30.11.2014

MIESTEN KUVIOVILLASUKAT

kuviosukat plussasukat

kuviosukat plussasukat

Olen ollut tuhmana tässä joulun alla. Kironnut ja manannut. Päätin lokakuussa, että teen mustavalkoiset miesten sukat. Voi jukupliut. Ensin väänsin niitä toisesta langasta, toisella mallilla ja sitten kolmannella mallilla. Valitin teillekin sitä parasta ja pahinta. Vaihdoin lankaa ja aloitin alusta. Ryhdyin itsepintaiseksi perfectionistiksi. Lopputuloksesta tuli sitten tällainen. Ensin epäilytti. Nyt jo hymyilyttää. 

Ja kyllä ! Aion heti perään tarttua seuraavaan kuviosukkaprojektiin.
Miten hyvä fiilis tulee siitä, että saa jotain itsesuunniteltua valmiiksi !



Lanka: Regia Active (Outlast lämmönsäätelyominaisuudella, joka alunperin on kehitetty NASAn astronautteja varten.)
Puikot: KnitPro cubics 3.0 ruusupuusta 15cm ja KnitPro Nova cubics 2,5
Malli: omasta päästä (saa lainata, mutta muista kuvia julkaistessasi linkkata ohjeen alkuperä)

Aloitukseen 68s. (puikot 2,5)
Viisi kerrosta joustinta. 2 kääntäen oikein, 2 nurin.
Kolme kerrosta valkoisella kaikki oikein. Lisää viimeisellä 4s ja vaihda puikot 3,0

Kuvio

- - o o - - - -
- - o o - - - -
oo oo oo - -
oo oo oo - -
- - o o - - - -
- - o o - - - -

- - - - - - o o
- - - - - - o o
oo - - oo oo
oo - - oo oo
- - - - - - o o
- - - - - - o o

Aloita uusi plussarivi aina niin, että plussat alkavat edellisen kerroksen valkoisesta kohdasta ja asettuvat väleihin.
Neulo neljä mallikertaa kuvioita.

Neulo kantapäätä varten yhteen puikot 4 ja 1. Tee kantapää puikoilla 2,5
Kantalapun korkeus on 30 kerrosta ja kavennusten jälkeen jää 12 s.
Nosta 18 + 18 silmukkaa. Tee kiilakavennukset joka toinen kerros, kunnes jäljelle jää 4 x 16 s.
Neulo sileää pikkuvarpaan puoleen väliin saakka. Voit halutessasi vaihtaa värin jalkaterässä joko suoraan 
tai pykäreunalla (= kahden kerroksen ajan 2 mustaa, 2 valkoista, 2 mustaa). 
Tee kärsikavennukset jokaisella kerroksella puikkojen 1 ja 3 lopussa ja puikkojen 2 ja 4 alussa.


26.11.2014

TEE SE ITSE - TAULUT












































Muistatteko, kun kesällä kerroin miten ylpeä äidistäni olin, kun hän järjesti näyttelyn? Yhdestä äidin teoksesta inspiroituneena olen nyt tehnyt täällä omanlaisiani akryylimassakokeiluja. 

Ensimmäiset versiot tein niin, että pursotin akryylimassaa suoraan canvaspohjalle ja maalasin päälle. Lopputulos ei ollut minun oloinen, eikä sopinut mun suunnitelmaan. Ei niistä sen enempää.

Seuraavissa (kuvissa) maalasin pohjat ensin ja pursotin massat runsaina maalin päälle. Ihan fiiliksissä! Näistä tuli juuri sellaisia, kun kuvittelinkin. Mikä on melko harvinaista, kun se kuva on usein niin selkeänä omassa päässä ja epäselvänä ulos tulossa.

Tässä resepti edullisiin tauluihin:

- akryylimaaleja
- pensseli (ei mitään taiteilijaversiota, vaan rautakaupasta)
- akryylimassaa (rautakaupasta tämäkin)
- pursotin (vai mikä lie sen nimi on - rautakaupasta)
- canvaspohjia, puulevyjä tai vastaavia

Akryylimaaleja ostin Clasulta. Niitä ei tarvitse ohentaa. Sekoita sopiva väri ja sudi pohja pariin kertaan. Kuivumisaika oli näissä mun versioissa noin 30 minuuttia. Pensselin voi pestä pelkällä vedellä. Pursota sitten akryylimassaa haluamaasi muotoon, jätä kuivumaan tai käsittele ensin palettiveitsellä kuvioiksi. Valmis.

Meillä on makuuhuoneen seinässä puiset Kodin 1:stä hankitut tauluhyllyt. Niille on hauska laittaa aika-ajoin jotain uutta. Tällaista siellä on siis tällä kertaa. 

Mitä mieltä? Tuliko hauskoja vai liian hassuja?




Muista mun tekemistä tauluista täällä, täällä, täällä ja täällä.


Ps. nyppiikö harmaat kuvat? Ei voi mittään. Se rikkinäinen kone, suoraan kamerasta sellaisinaan blogiin siirretyt kuvat, huono kamerankäyttäjä (ihan itse), ei kuvankäsittelymahdollisuutta ja seli seli. Alkaa olla ihan sama vaikka hajoaisi kaikki vehkeet. Minä en luovuta, vaan kuule bloggaan jos siltä tuntuu. Nii.

21.11.2014

OHHOH. KAIKENLAISTA.







Onhan tässä ollut.

On ollut hauskaa. Olin eilen Olympuksen järjestämässä kamerakoulutuksessa. Ihan Super!! Veera opetti hyvällä fiiliksellä. Hyvällä fiiliksellä oli kuulijatkin. Kiitos Silja, Karoliina, Peppi, Vesa ja muut. Niin monta uutta mielenkiintoista kikkaa ja keinoa.

On ollut jännittävää. Huilin työkokeilujaksosta on takana yli puolet. Olen tehnyt moninaisia töitä, onnistunut, nauranut, nauttinut, voinut huonosti, voinut hyvin, valmistellut fb-joulukalenteria (tässä osoitteessa tapahtuu pian) ja kirjoittanut lehteen. Uusi numero tulee ensi viikolla. Siellä on parissa kohdassa niiden lahjakkaiden ja taitavien ihmisten joukossa minun nimi. Syön kynteni.

On ollut ankeaa. Läppäri hajosi jälleen kerran. Hän on Tectorilla hoidossa. Samassa paikassa missä kesäkuussa pulitin sen korjaamisesta lähes uuden koneen verran. Piti olla, kuin pakasta vedetty. Nyt se makaa siellä sisällä samasta syystä. Alkaa muuten usko i-tuotteisiin rapista. Silti en ehkä vielä pois vaihtaisi. (Kuka lähettäisi minulle uuden?)

On ollut aikaa. Työmatkalla olen tuijottanut Helsinkiä uusin silmin. Kävellessäni katsellut rakennuksia. Ihan hirvittävän kaunis kaupunki. Kaikkien näiden vuosien jälkeen aina vaan rakkaampi.

On ollut haikeaa. Ensi lumi tekee olon aina jotenkin hempeäksi ja haikeaksi. Se satoi tänään.



Kuvitus sattuneesta syystä mun instagramista.
Viimeisessä uuden Huilin kansi, jonka on kuvannut Eeva Rinne.

Rentoa viikonvaihdetta !

13.11.2014

16 IRRALLISTA FAKTAA



Kuusitoista irrallista faktaa minusta. Ymmärääkö niistä ihmisen? Määrittääkö ne minut?

Asioita, joita olen jossain hetkessä ajatellut. Tunnistettuani ylös kirjoittanut. Sellaisia, minkä kohdalla olen havahtunut, että kylläpä kuvaa minua hyvin. Asioita, jotka ovat arkisia, mutta samalla tosi henkilökohtaisia. Ehkä yksittäisinä mitättömiä. Tai sitten ne kertovatkin enemmän, kuin arvaan.


- olen halaaja. Kätteleminen se vasta vaivaannuttavaa onkin.

- minua voisi kuvailla tosikoksi, muttei vakavamieliseksi

- perusluonteeni on pikkutarkka ja pilkunviilaaja - kuvittelen, että muka sittemmin hieman pehmentynyt

- olen edelleen jäärä ja periksiantamaton

- nautin järjestyksestä. Saatan järjestää astiakaapin, tiskikoneen tai vaatekaapin 
uudestaan Jannen jäljiltä.

- en pidä shoppailusta, enkä kaupoissa kiertelystä

- en nauti livekeikoista, etenkään tanssimisesta siellä, enkä samasta syystä osaa leikkiä lasten kanssa. 
En osaa heittäytyä estottomasti.

- en arvosta kalliita meikkejä, enkä merkkejä. Jo pelkät logot vaatteissa ahdistaa.

- en ymmärrä kuninkaallisten fanitusta tai fanitusta ylipäätään. Nautin omista pienistä piireistäni ja aidoista oikeista ihmisistä siinä ympärillä.

- syön joka aamu saman aamiaisen. Ainakin jogurttia, manteleita, parapähkinöitä. 
Päivän ainoa kuppi kahvia.

- en tajua ihmisten tapaa matkustaa aina samaan paikkaan. Maailmassa on niin paljon nähtävää.

- uskon terveyden-, en sairaudenhoitoon

- en käsitä ihmisiä, joilta voi loppua vessapaperi, hammastahna tai tiskiaine.

- meillä on kahdenlaisia haarukoita, käytän vain toisia. Niiden piikit miellyttää minua.

- en osaa kiertelevää keskustelukulttuuria. Haparointia, veikkailuja ja arvailuja. 
Vastaan mielummin suoriin kysymyksiin ja esitän niitä itse.

- olen onnellinen


Mikä on sua eniten kuvaava yksittäinen asia ? 
Kiinnostaisi.
Saa luetella enemmänkin jos mieleen tulee.
Vai vastaatko tähän kokonaisella postauksella ?



Kuvassa appiukon kellarista löytyneet purkit, jotka pääsi heti käyttöön.

10.11.2014

MIKÄ RIITTÄÄ ?

Kaikkea tarpeeksi?

Mulla on jatkuvasti sellainen olo, että jokainen haluaa enemmän kaikkea. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka kertovat olevansa elämäänsä täysin tyytyväisiä. Tai enimmiltä osin. Tai edes oikeaan suuntaan varmasti menossa. Päivitellään miten haluttaisiin paremmin palkattu työ, aviopuoliso, kaksi lasta, pidemmät hiukset, suuremmat lihakset, enemmän ystäviä, varmuutta tulevaisuudesta, uudempi auto, lisää tunteja vuorokauteen ja suurempi koti.

Muistellaan nuoruutta, rypyttömyyttä, opiskeluaikoja ja tuuheita hiuksia. Halutaan olla perheellisiä, mutta samaan aikaan yhtä vapaita ja valmiita menemään, kun kymmenen vuotta sitten. Nyt ehkä olisi rahaa toteuttaa se mitä silloin toivoi, mutta aikaa ei ole. Ollaan ehkä taloudellisesti vapaampia, mutta sosiaalisesti sidotumpia. Monesti päivät kuitenkin matelevat ohi samankaltaisina. Ollaan odottavalla tuulella ja tunnit on enemmän menetettyjä, kuin elettyjä. 

Yhä enemmän käytetään sanaa "haluan". (Ja huom - usein ilman, että se sisältää minkäänlaista aktiivista toimintaa.) Enäähän ei edes voisi samalla tavalla sanoa tarvitsevansa, kun niinä oikeasti kurjina vuosina, silloin sodan jälkeen. Nykyään on lähes normaalia, että  joka vuosi "tarvitaan" uusi takki talveksi, keväisin kevyemmät kengät, läppärille toisenlainen laukku, parit kehittävät kurssit, palkankorotus ja  ikkunoihin jouluverhot. Joukossa paljon mukatarpeita.

Tätä asiaa ajatellessa tulee aina mieleen, että minkä tyhjiön täyttämisestä tässä on kysymys. Ja onko joskus kyse kateudesta? Siitä, että halutaan jotain mitä toisella on?

En muista olenko ennen sanonut tätä, mutta minussa ei ole sisällä sitä jäytävää kateellista / katkeraa pientä ihmistä. En ottaisi yhtäkään yksittäistä asiaa toisen elämästä. Ymmärrän, että yksittäisiä ominaisuuksia ei voi vaan valita. Pitäisi omia koko toisen ihmisen elämä töineen, läheisineen ja rutiineineen. Niitä en huolisi.

Nykyihminen synnyttää itselleen näitä mukatarpeita hyvin helposti - ihan siinä silmän räpäyksessä, kun jotain mediassa näkee, ystäviltä kuulee ja omasta menneisyydestään muistaa.  

Älä aina katso eteen, äläkä taakse,
kurkkaa joskus uteliaisuudesta nurkan taakse
ja ole sitten hetki tässä.
Niiden ihmisten ja asioiden kanssa, mitkä sinulla sillä hetkellä sattuu olemaan.
Onko siinä kaikki?





Kuva siltä Torronsuon reissulta.

9.11.2014

AVOTAKKA DESIGN LEHDESSÄ JOTAIN KIINNOSTAVAA







Avotakan Design numerossa on useamman aukeaman verran jotain kiinnostavaa. Ystävieni persoonallisen koti Oulussa, josta olen blogissakin kirjoittanut moneen kertaan. Tuo erikoisnumero on myynnissä 26.12. saakka. Niin että kaupoille.




Mun tekstit tuosta ihanan valoista ja selkeä linjaisesta kodista löytyy täältä, täältä ja täältä.
Ja kaikki kyläilykohteet löytyvät tästä lähtien tunnisteen kylässä alta.

Kuvat Avotakka Design 2014.
Ensimmäisessä kuvassa mukana DIY lasinaluset / tuikualuset, jotka ihana Johanna toi meillä kyläillessään.

4.11.2014

MADAME TRICOTE PARIS / KOETTELEN HERMOJANI

angora villasukat

angoravillasukat


Koettelen omia hermojani.


Nyt on tilanne sellainen, että olen alkanut ärsyttää itse itseäni. Ostaa yhä ohuempaa ja ohuempaa lankaa. Testaan kärsivällisyyttäni. Puikot pienenivät ensin kolmosista tai kolme puolikkaista kaksiseiskavitosiksi. Sitten kaksikaksivitosiksi. Nyt olen niin tykästynyt vahattuihin koivuisiin 15 senttisiin, että olen tyrkyttänyt niitä kaikille. Olen pakottanut siskonikin ostamaan niitä. Suositteluja olen jaellut. Noin ohuella langalla neulominen on niin hermoja koettelevaa hommaa, että puikoilla on suuri merkitys. Lyhyet puikot sopii sukkien tekoon ihan mahtavasti. On helppo neuloa, kun niiden varret ei kilise reisiä vasten. Ovat käteen sopivat.

Tämä angoralanka löytyi Porin reissulla Villa Mollasta. Lanka on älyttömän pehmeää. Sellaista mikä tuntuu paljaassa jalassa niin hyvälle, ettei sitä halua ottaa pois. Sukista tuli siis tällaiset kotisukkatyyppiset, suihkun jälkeen jalkaan sujautettavat ja ihan saajansa väriset. 

Olen tullut siihen tulokseen, että vaikka miten hampaita kiristää tuo ohuella neulominen, siinä siis sen hitaus, niin on se sen arvoista. Jälki on tasaista ja kaunista. Taidan pysyä tässä.





MALLI : omasta päästä
LANKA : Madame Tricote Paris Angora Gold batik design (yksi kerä riittää - 4,90 €)
PUIKOT : KnitPicks caspian wood 15 cm 2,25
RAVELRY

luo 64 silmukkaa kolmosen puikoille
jaa ne 2,25 numeron puikoille (4 x 16 s)
neulo 2 oikein, 2 nurin resoria 19 cm
sileää 9 cm
kavenna joka puikolla yksi silmukka, neulo sileää 3 cm ja toista kavennukset
neulo resoria 9 cm
kantapää puikoilla 4 +1 (28 s ja 28 kerrosta)
kantakavennusten jälkeen jää 10 s
nosta 18 + 18 s
tee kiilakavennukset joka toinen kerros, kunnes on jäljellä 4 x 14 s
neulo sileää kunnes pikkuvarvas peittyy
kavenna kärki joka kerroksella puikkojen 1 + 4 alussa ja 2 + 3 lopussa



3.11.2014

ONNEA VOITTAJAT


















Virtuaalikukkia voittajille :))  Fiskarsin arvonta on päättynyt. Lämpimät onnittelut voittajille  ♥ ♥


Laittakaa mulle s.postilla sateenkaariajaserpentiinia (a) gmail.com osoitetietoja, niin saadaan paketit kulkemaan. 

Seuraavan arvonnan haluan järjestää viimeistään, kun 400 lukijaa on kasassa. Tai ehkä 300 000 tuhannen sivullakäynnin kohdalla. Silloin keksin teille lukijoille jotain kivaa kiitokseksi. Mitä te silloin haluaisitte voittaa? Mun suosikkituotteita, niin kuin 1v-arvonnassa? Vai villasukkia, niin kuin 50 000 klikkauksen rajapyykillä? Jotain ihan muuta?

Mukavaa alkanutta viikkoa !

2.11.2014

MUISTA PYHITTÄÄ LEPOPÄIVÄ

Torronsuon reitin pituus

Torronsuon reitin pituus
Torronsuon reitin pituus



Torronsuon reitin pituus

Torronsuon reitin pituus

Torronsuon reitin pituus

Torronsuon reitin pituus

Torronsuon reitin pituus


Torronsuon reitin pituus

Torronsuon reitin pituus

Torronsuon reitin pituus

Torronsuon reitin pituus





Torronsuon reitin pituus

Torronsuon reitin pituus


Torronsuon reitin pituus


Jos malttaa pysähtyä hetkeksi voi:

Nähdä:

Viiden peuran juoksevan pellon poikki, vaikkei itse ole päässyt aamukahvia pidemmälle.

Sulkamaisia jääkiteitä suon silmässä.

Ladon seinän hiljaa rapistuvan.

Kuulla:

Naapurin kissan piilevän mustassa pusikossa rapsutuksia odottaen.

Tikan tekevän reikää rapistuneen kylän komeaan pihapuuhun.

Pimeässä saunassa kuupan pohjan kolahtavan emaliin ennen veden sihisemistä kiukaalla.



< Kuvissa Torronsuon reitti 9,8 km, luontotorni 17m ja Jannen vaaka. Mitä mainioin keino viettää pyhäpäivää ja rentoutua. Maltoin kuunnella, hiljentyä ja elää hetkessä. >