8.1.2015

VIETNAM: HO CHI MINH // SAIGON



















Ho Chi Minh city, joka Etelä-Vietnamin aikaan Saigonina tunnettiin oli jotain ihan muuta, kun ne pienet kalastajakylät rannalla. Täällä ei tullut vesipuhveleita tiellä vastaan. Katukeittiötä, pilvenpiirtäjiä, markkinoita, ostoskeskuksia, tavarataloja, luksusmerkkejä ja halpaa ruokaa. Käytiin Bitexco towerin näköalatasanteella ja syötiin illalla reppureissaajien alueella.

Liikenne oli ihan hullua. Lähes missään ei ollut liikennevaloja. Sekaan vaan piti mennä. Ottaa tiukka katse hymyn kanssa suoraan mopoilijaa silmiin ja saapastella monikaistaisen tien yli vaihe kerrallaan. Väkeä oli valtavasti, mutta kaikki jotenkin sujui. Ihmiset luovivat ja antoivat tilaa. Suomessa ollaan niin oman tilan omistajia, ettei tälläinen malli sopisi. Suomessa soitettaisiin torvea, että "nyt urpo pois tieltä", kun täällä se tarkoittaa "huomaathan, että ole ohittamassa sinua". Torvet siis todella soi ja soi. Illalla oli ihana päästä hiljaiseen hotellihuoneeseen toiupumaan kaikesta ääni- ja väriähkystä. Hienoa kokemusta rikkaampana. Tähän maahan tahdon joskus palata.

Hämmästytti:
- se liikenne
- aikuisilla on kypäräpakko, lapsilla ei
- onko tuo täysin yleisesti käytetty rottinkituoli todella turvaistuin?
- miten lounasannos voi maksaa ilmastoidussa keskustan paikassa pari euroa

Huomion arvoista:
- ei minkäänlaista mahatautia. Ei vaikka muualla, esim Thaimassa, sen onnistuu poikkeuksetta joka reissulla hankkimaan.
- mopojen vuokraaminen turisteille on kielletty, mutta poliisi on sen verran korruptoitunut, että käytännössä se kuitenkin onnistuu.
- taksit luotettavia. Pari isompaa taksiyritystä, joilla on kaikilla mittarit.
- hotelli kannattaa ottaa reppureissaajien alueen läheisyydestä, Cong Vien 23/9 - puiston laidalta. Illalla on sitten ruokapaikat lähellä, keskustaan kävelee ja taksikin maksaa vain pari euroa.

ps. käy kurkkaamassa mun videoima pätkä siitä liikenteestä mun instasta.

14 kommenttia

  1. Tosi kivoja kuvia, molemmissa postauksissa! Ei sellaista perus-turistisettiä, joita ei jaksa katella, vaan mielenkiintoisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taru ♥

      Mä erityisesti ilahduin noista muutamista henkilökuvista mitä sain napattua. Niistä löytyy itselle se hetken fiilis. Me kyllä aina nauretaan Jannen kanssa, että meidän lomakuvissa on enemmän muiden naamoja, kun omia. Pakolliset pari on otettava, että todeistaa ollensa paikalla ;)

      Poista
  2. Mää oon niin pelkuri, etten uskaltais lähteä ees tonne... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bitexco Toweriin vai Saigoniin ylipäätään ?

      Mulla toi korkea paikka teki hyvin vaikeaa. Kävelin yläkerrassa kuvaamassa hermostuneena ja odotin alas päätyä. Kuitenkin tuli hyvä fiilis, että suostuin sinne. Kerran kun noin kaukana oltiin ja oli mahdollisuus. Loppujen lopuksi jopa kiitin Jannea ideasta :) Ja toi Saigonin liikenne. Huh huh. Melkoinen kokemus sekin.

      Poista
    2. Ei se korkea, vaan se, että paikka on niin kaukana... :D

      Poista
    3. Ok. Mä oon taas aina ollut sellainen, että mua kiinnostaa mennä myös kauas kotoota. Nähdä millaisissa oloissa ihmiset elää jossain pidemmällä. Nään asian niin, etten edes ole ollut kovin kaukana, kun sinne on päässyt yhdellä lennolla. Mulle todella kaukana olisi, jos sinne pitäisi matkustaa monella kulkuneuvolla ja päiviä. Tää on niin mielenkiintoista. Mahtavaa, että ihmiset ovat erilaisia. Muuten olisi kamalan tylsää <3

      Poista
  3. Niin mielenkiintoisia kuvia! Katsellessa pisti kyllä väkisin miettimään tämä Suomessa vallalla oleva holhous ja kaikenmaailman maalaisjärjettömien sääntöjen byrokraattinen viilaaminen, kun lapsille ei saa edes puistoon jäädyttää luistelukenttää.
    Mutta hui! nuo kuvat, jossa korkeuksista katselette alla leviävää kaupunkia. Mulla ihan kädet hikos pelkän kuvan näkemisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula ♥ Samaa mietin tuolla. Elintarvikeviranomaiset ei anna edes aina kioskista myydä ruokaa ja tuolla sitä myytiin ja valmistettiin joka kadun kulmassa. Kalaa ja äyriäisiä myös. Ihan oma lukunsa oli noi rottinkiset istuimet ja koko perheen mopoilut.

      Tuolla tornissa oli kyllä itsellä melko jäykkä tunnelma.
      Ehkä kehonkin kielestä huomaa :D

      Poista
  4. Hui kun rupes huimaamaan nuo korkean paikan kuvat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Paikan päällä huimasi myös.

      Mä olin ihan valmis ryntäämään samantien siihen hissiin, kun olin tuon kerroksen kerran kiertänyt. Onneksi siihen ei ollut ruuhkaa ja se oli erittäin nopea. Alhaalla sitten pystyi taas hengittämään normaalisti :)

      Poista
  5. Mä en olis uskaltanut mennä noin lähelle ikkunaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä menin ainoastaan siksi, että siinä oli nuo metallipalkit mistä pidin tiukasti kiinni. Jannella ei ollut kovin kauaa aikaa ottaa musta paria kuvaa :)

      Poista
  6. Jälleen ihania kuvia! Onnistuit kyllä kuvillasi myymään tämän maan toivematkojen listalle. Täällä olisi kyllä kiva päästä käymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana ♥ Kuvakehut tuntuu aina erityisen ihanalle.

      Suosittelen todellakin !!

      Poista