REMONTTI: PALJAAT OVET JA PUHDAS LATTIA





Sillä aikaa, kun me matkustettiin Pariisissa, kävi puulattioiden ammattilainen hiomassa uuden kodin vanhan lautalattian maalauskuntoon. Olen erittäin onnellinen siitä, ettei alettu tekemään sitä itse. En ole varma millainen siitä olisi saatu amatöörivälinein ja -taidoin, jokatapauksessa nyt lopputulos on aivan mykistävän kaunis. Niinkuin kovasti uhosin, halusin remonttia aloitellessa lattiasta ehdottomasti valkoisen. Niin ajattelin vielä tämän viikon torstaipäivänä - ennen, kun kävin illan hämärässä, raksalampun valossa, katsomassa hionnan tuloksen. Ei tuota pintaa raaski peittää. Väritön lakka tai muu vastaava riittää täydelliseen lopputulokseen.

Huomaatteko - olen ennenkin sanonut, että Jannella on erittäin hyvä taito nähdä keskeneräisessä valmista. Niin taisi käydä tämän lattiankin kanssa. Minä syön sanani, myönnän olleeni väärässä ja muutan mielipidettäni. Meille ei tule valkoista lattiaa. 

Lattian lisäksi ihastelin paljaita ovia. Rikotut listat ja rumat levytykset on nyt poistettu kaikista kokonaan. Janne on ollut ahkerana. Nämä nostetaan nyt saranoiltaan ja viedään Tyynelään fiksattaviksi. Jotenkin on alkanut kiinnostaa tuo alkuperäinen värikin, vaikka ensin ajattelin harmaata. Remontin edetessä saa taas kiitellä itseään siitä, ettei ole tullut lyötyä lukkoon ensimmäisiä ajatuksia. Mennään asunnon ehdoilla ja tutkitaan tulosta ennen lopullisia ratkaisuja. Opin taas, että ei koskaan ole ei koskaan.




Muistatko miltä näytti ennen? Kurkkaa tekstit tunnisteella "remontti"


Huomasitteko muuten millaiseksi jätimme keittiön katon? Sieltäpä ei revittykään levyjä pois. Keittiö oli levytetty pienemmillä, neliskanttisilla levyillä, eikä sitä oltu alas laskettu. Ne on jotenkin niin omituinen ratkaisu, että se jopa näyttää hyvälle. Se sai ainostaan uuden maalin pintaansa.