17.6.2015

167 TAVARAA MYÖHEMMIN








Miinus:
167 tavaraa

Siirretty:
sohva
kirjahylly
sänky

Plus:
valaisin kirpparilta 6€

Tyynelän olohuone on saanut kirjahyllyn ja sohvan kaupunkikodista. Tavara huoneessa lisääntyi huomattavasti, mutta ilme on silti raikkaampi, kun ennen. Maali lattiassa tekee paljon. Kuin myös tuo lähes musta maali pönttöuunin takana. Huone on kotoisampi. Ei enää niin mökki. Enemmän koti.

Me ollaan tässä muuton yhteydessä luovuttu tähän mennessä sadastakuudestakymmenestäseitsemästä tavarasta. Minimalisteiksi en menisi meitä vieläkään kehumaan, paitsi kovin sarkastisesti sanoen. Rompetta on. Olo on kuitenkin kevyempi. Tuntuu, että on vähemmän huolehdittavaa. Ei tarvitse niin paljon miettiä säilytystiloja tai sitä pysyykö joku tavara kunnossa. Tunne on vapauttava. Ympärillä on myös selkeämpää. Kirppiskasseja on vielä valmiiksi pakattuna, mutten laske niitä poistoihin ennen, kun ovat ovesta ulos. Enää pitäisi keksiä myyntipaikka.

Kaupunkikodissa alkaa olla jo todella tyhjää.  Ei sänkyä, ei sohvaa, ei hyllyä. Onpahan helppo muutto tulossa. Kahden viikon kokemuksella voin sanoa, että pumpattava ilmapatja hakkaa vierasvuoteena kaikki nitisevät hetekat ja seläntappaja-vuodesohvat. Uskoisitko - se on jopa hyvä. 

Kiinnostaako vähentäminen? Kurkkaa Minimalismipeli.







"Ennen-kuvia" Tyynelästä voit selata sivupalkin tunnisteella "Tyynelässä"

Kirjahylly Lundia, sohva Fritz Hansen, Marimekko tyynyt itseommellut, tuoli ystävältä, pöytä Jannen suvusta, vanha valokirjain Retro&Romu.

22 kommenttia

  1. Niin ihanan näköistä, juuri sopivasti kaikkea!
    Tavarasta on ihana luopua, mutta toisaalta kirppislöytöjä on kiva tehdä.
    Pitäisi yrittää säilyttää jonkinlainen balanssi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsikka kauniista sanoista ♥

      Täältäkin ääni balanssille. Mä edelleen tykkään kovasti kirppishankinnoista. On kyllä ollut hyvä huomata, että niitäkin teen nykyään harkitummin.

      Poista
  2. Ihan samaa mieltä kuin edelliset - kaikesta :)

    VastaaPoista
  3. Niin kaunista, levollista, rauhallista.

    Kun teillä(kin) näyttää olevan paljon kirjoja, niin kysynkin, että onko sun suhtautuminen niiden omistamiseen muuttunut mitenkään vuosien saatossa? Ja mikä sun suhde kirjoihin ylipäätään on?

    Itse halusin vuosi(kymmeniä) aina omistaa kirjan, jonka halusin lukea ja ajattelin, etten voisi ikinä myydä omistamiani kirjoja esim. kirpparilla. Uuteen taloon muuttaessamme reilu 10 vuotta sitten vihdoin keksin, ettei nuoruudessa hankitut romanttiset tarinat välttämättä ole mitään kirjallisuuden klassikoita ;-) Aloinkin kuskaamaan niitä kirjaston lahjoitushyllyyn pienissä erissä. Onnettomuuden jälkeen tuli hankittua muutamia kirjoja ja sairaalassa vielä luin jokusen, mutta nyt en enää jaksa keskittyä. Vaikka minulla on Celia-kirjaston oikeudet, en silti jaksa enää keskittyä edes kuuntelemiseen. Ehkä pienissä pätkissä, mutten seuraavalla kerralla muistaisi aiemmin kuultua. Enää en pidä välttämättömänä säilyttää kirjoistani kuin jotkut harvat, tärkeät. Olen myynyt, lähinnä dekkarisarjoja ja lahjoittanutkin, kirjaston ilmaishyllyyn.

    Poikkeus luo säännön eli olen kyllä hankkinut lähiaikoina muutamia kirjoja; ne liittyvät neulomisohjeisiin ja kauniisiin sisustuksiin :) Mutta olen taas löytänyt kirjaston uudelleen ja lainannut sieltäkin käsityökirjoja ja kaavalehtiä.

    Ihanaa juhannusta Laura!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ ♥ ♥ Juuri levollinen tunne mullekin tuosta muutoksesta tuli. Kyllä nyt viihtyy vielä paremmin.

      Hyvä kysymys kirjoista - mä oon miettinyt sitä itsekin. Suhde ei ole oikeastaan muuttunut. Mulla on hyllyssä aika paljon sellaisia kirjoja, joista en halua luopua. Osa on niitä (ehkä juuri ne nuoruuden klassikot ;)), jotka saatan kuskata kirpparille tai kierrätyshyllyyn Kamppiin, mutta missään nimessä en luopuisi tärkeistä. Niihin mulla on sellainen suhde, että haluan pitää ne itselläni. E-kirjoja en osaa lukea, koska tuntu ei ole kädessä sama. Se ei ole yhtä rentouttavaa. Äänikirjat olen vasta löytänyt. Ensimmäistä kuunnellaan Jannen kanssa automatkoilla. Niistä en vielä osaa sanoa enempää, mutta ensivaikutelma on hyvä. Tuskin kuitenkaan syrjäyttävät mun kohdalla tavallista kirjaa koskaan. Se sivujen kahina on ihanaa :)

      Poista
  4. Eiks oo muuten vaikea pysyä laskuissa?

    Ai että kuin näyttää hyvältä (ja kuulostaa).
    Toi lattia on niin raikas! Mun tekis hirveesti mieli maalata meidän olohuoneen ja tuvan lattiat.. niissä vaan on turhan hyväkuntoinen ja kova venelakka pinnassa, jota ei varmasti ihan käsikoneilla hiota :/

    Terveiset sohvan pohjalta, jossa makailen ja laiskottelen ja haaveilen siitä, että jaksaisin tehdä jotain hommia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on tukkimiehen kirjanpito koko ajan ajan tasalla. Tämäkin homma näemmä hoidetaan mun perusluonteen ärsyttävän pikkutarkkuuden mukaan :D

      Kiitos ♥ Joo venelakkaan ei mikään peruskäsipeli pure. Niihin kannattaisi vuokrata ihan kunnon masiina ja jyskytellä sillä.

      Onneksi aina ei tarvitse jaksaa. Teillä on nyt jo niin kaunista, että kelpaa muhista sohvan nurkassa ja ihastella aikaan saannoksiaan. Terveisiä!

      Poista
  5. Onpa ihanan näköistä! Vaalea lattia kyl tekee ihmeitä =) mä haaveilen kans vaaleammasta lattiasta (ja katosta) ja ehkäpä joskus saan ne =) Miksi S-kirjain? Ihanaa juhannusta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna ♥ Niin tekee. Ja arvaa mitä. Nyt mulla pistää silmään tuo meidän katto. Se on vaaleanvihreä ja tummempi sävyisen olohuoneen kanssa se ei tullut yhtään niin paljon esille. Joku päivä sekin saa maalia pintaan.

      S-kirjain on ostettu Karkkilan Retro & Romu kaupasta. Se on jostain vanhasta valomainoksesta ja oli vaan niin ihana. Ei sillä sen suurempaa tarkoitusta ole, vaikka romantikko voisi ajatella sen tarkoittavan sydäntä tai Jannen toista nimeä :)

      Juhannus oli ihana :) Toivottavasti sielläkin ♥

      Poista
  6. Voi miten raikkaalta siellä näyttää! Onneksi on tuo maaseutukoti, että uuteen kaupunkikotiin mahtumaton kaunis saa sieltä paikan. Todellakin menen lukemaan laittamasi linkin taakse. Viikon sisällä on myyty mm. 42 viinilasia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muruseni ♥ Onneksi on.
      Vaikka paljon on vielä sellaistakin mitä ajattelen myyväni.

      Teillähän on siellä tyhjennys hyvässä vauhdissa :)

      Nyt vaan pitää yrittää olla hankkimatta uutta kierrätetyn tilalle. Siis itseäni tarkoitan :D

      Poista
  7. Tyynelässä on kyllä niin kaunista ja kodikasta! Tykkään tuosta tunnelmasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ ♥ ♥ Kodikas on hyvä sana sille tunteelle, mikä mulle tuli tuon muutoksen jälkeen. Se on niin paljon kotimaisempi nyt, kun kirjatkin on siellä.

      Poista
  8. Todella levollista ja tyylikästä! Luopuminen on ihmeen vapauttavaa. Pitääkin tarttua tuohon vähentämiseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ Niin on! Enkä nyt tarkoita, että tarpeellisesta pitäisi luopua. Vaan siitä mitä ei ole aikoihin käyttänyt / muistanut. Varmasti on sellaisiakin ihmisiä, joille tämä on turhaa. JOtka eivät ole hamstranneet. Mun kohdalla ostokäyttäytyminen on ollut ihan päin vastaista ja muutos on suuri.

      Poista
  9. Ihanan näköistä ja sopivan kodikasta :) Kyllä kelpaa.

    VastaaPoista
  10. Musta seinä näyttää hyvältä, kuten kaikki muukin. Sitä ei tosiaan oikeasti tarvitse suurinta osaa tavaroistaan. Mulla olisi myös halu tyhjentää ja vähentää, laatikkokaupalla voisi viedä tavaraa pois, eikä tuntuisi missään. Jos pitää tämän asenteen, niin eläkeiässä sitten ollaan jo aika minimalistisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläkeiän minimalismia odotellessa :D Ihanan optimistista.

      Mutta joo - suurinta osaa ei todella tarvitse. Ne on vaan sellaisia mitä säästää, jos joskus. Ei mitään järkeä, että hyväkuntoinen, jollekin tarpeellinen tavara pahenee varastossa odottelemassa päivää parempaa.

      Poista