Olen toteuttanut suuria suunnitelmia. Muuttanut vihdoin pienempään kotiin. Vähentänyt 257 tavaraa. Ollut hamstraamatta lisää tilalle. Pitänyt ostolakkoilustani melko hyvin kiinni ja hankkinut vain yhden t-paidan niiden kolmen muun vuoden sisään ostamani uuden vaatteen rinnalle. Olen oppinut myös jättämään kirpparille sen mitä en tarvitse. Ennen ostin innoissani ihan kaiken kivan - varalle vain.
Olen saanut olla mukana useassa uudessa ja ihanassa. Tutustunut moniin ihaniin, avarakatseisiin, positiivisiin, pirteisiin ja vähän hulluihin ihmisiin. Tuntenut sielunkumppanuutta. Olen saanut tehdä lehteä. Olen saanut tehdä töitä.
Olen joutunut hyväksymään, että olen muuttunut. Aivoinfarktien jälkeen kukaan ei ole sama. Ei vaikka ulospäin niin näyttää. Olen lopettanut asian vastaantaistelemisen, havainnoinut vointiani ja huomannut, että menen pienillä askelilla eteenpäin. Kun taaksepäin katsoo, en voi uskoa, että asian ymmärtämiseen on mennyt minulta kokonaiset kolme vuotta. Se kertoo hyvin siitä missä sumussa ja itsepetoksessa olen ollut. Sellainen väsynyt hevonen laput silmillä.
Olen ollut iloisempi. Olen ajanut pyörää - ilman huomattavia huimauksia ja keskellä keskustaa. Olen ollut onnellinen.
Olen oppinut ihmissuhteista ja armollisuudesta. Olen tunnistanut ja hyväksynyt sen, että kaikki eivät kestä sitä, että toinen muuttuu. En ole pahoillani tai ihmeissäni siitä. Se, että toinen muuttaa sopimuksen suuntaa yksipuolisesti ja muutuu, tekee pahaa avioliitoillekin - miksi ei sitten niille heppoisimmin perustein solmituille suhteille. Olisin hyväksynyt sen, ettei Janne jaksaisi tässä matkassa sairastumisen jälkeen (herranjestas miten kiitollinen olen, että jaksaa!) Hyväksyn nämä asiat silloinkin, kun kuulen puhuttavan selän takana. Se taas ei kerro minusta, vaan siitä toisesta.
En ole viettänyt villiä kesää. Sellaista huumaavaa, kuumaa, pitkää ja spontaania. Olen mökkeillyt, rauhoittunut, viettänyt aikaa kummipoikieni kanssa, tavannut ystäviä, kuunnellut äänikirjoja, käynyt festareilla, hankkinut pari kunnon krapulaa, itkenyt ilosta, neulonut, saunonut ja huomannut, että voin huomattavan paljon paremmin. Minulla on vihdoin lääke minuna oloon - minä yritän nähdä maailmassa kaiken erilaisen ja uuden avoimin silmin.
Se oli minun välitilinpäätökseni kesästä. En ole ihan vielä valmis syksyyn. Onneksi paistaa.
Kuvat Juhannukselta. Illalta, jona usva nousi ja tuli valvottua aamuun.
Niitä on tässä liian monta, en voinut valita mikä on kaunein.
Kauniita kuvia ja mietteitä. Minä valitsin ja se on nro 6, annoin jo mielessäni kuvalle nimeksi (omaperäisesti) "mökkitie". Mukavia loppukesän päiviä :)
VastaaPoistaKiitos Sanna ♥ Kiva kuulla - kuvaa nro 6 katsoaessa pääsen hyvin nopeasti takaisin tuohon iltaan. Kävelin yksin tuolla kamerani kanssa. Kuulin ystävien naurun talon takaa terassilta. Oli oli onnellinen, turvallinen ja vapaa. Hyviä muistoja hyvin säilöttynä:)
PoistaMukavia loppukesän päiviä sinne myös! Toivottavasti taas joku kerta tavataan!
Kauniita kuvia ja kauniisti kirjoitit jälleen. Olen niin iloinen ja onnellinen sun puolesta. 💗
VastaaPoistaKiitos ihana Sara ♥ Ihana huomata, että muutkin voivat saada tästä tekstistä jotain. Se, että herättää ajatuksia ja keskustelua, on parasta !
Poista(hassusti muuten sun laittama sydän muuttui kysymysmerkeiksi tässä. s.postiin tulleessa kommentti-ilmoituksessa näkyi oikein)
Onpa kummaa! Lähetin viestin padilta ja käytin sydän emojia, joten liittyskö siihen? Outoa kerrassaan. :D
PoistaNo niin on. Jotenkin ei kai bloggeri keskustele noiden emojien kanssa. On tullut joskus ennenkin vastaan. Koneet!
PoistaKiitos hei vielä tästä päivästä. Sä oot kyllä niin hyvä sun työssä ♥
Kauniita ajatuksia ja ihanaa positiivisuutta! Elämästä ei koskaan tiedä, avoimin mielin se on helpompi kohdata. <3
VastaaPoistaKiitos Piia ♥ Positiivisuus on joskus kirjoitettava ylös, itselle käskyksi ja muistukseksi niistä kaikista hyvistä asoista. Se on mun lääke katkeroitumista vastaan. Hyvin toimii:)
PoistaHyvin sanottu toi, että avoimin mielin on helpompi kohdata elämän yllärit. Oot niin oikeassa :)
Kauniita ajatuksia ja hienosti kirjoitit ♥ Sun kesä kuulostaa täydelliseltä. Onneksi sitä on vielä jäljellä =)
VastaaPoistaKiitos Johanna ♥ Onneksi on jäljellä. Nytkin ystävät istuvat tuolla pihalla nauttimasta paisteesta, neulovat ja lämmittävät saunaa. Mun puhelin piippailee ohjelinkkejä punaviinimarjapiiraisiin. Ehkä kohta poimitaan ja leivotaan. Justiinsa kohta olen saanut sen tarpeellisen oman hetkeni rauhassa ja menen takaisin seuraan. Ihania päiviä! Sinne myös :)
PoistaIhanat kuvat! Ihan hullua, mutta mietteesi kuulostavat ihan mun ajatuksilta. Paitsi etten toiveistani huolimatta pääse pienempään asuntoon :) Ja olen hankkinut enemmän uusia vaatteita. Mutta myös luopunut paljosta, viimeksi viikonloppuna kahdella kirpparilla ja tänään vielä vein loput SPR:n Konttiin.
VastaaPoistaIhmissuhteista olen joutunut oppimaan ikävimmän kautta, kun toinen ei halua edes kuunnella minua, mutta jakaa olettamuksiaan ja omia totuuksiaan selkäni takana. Mutta onneksi olen saanut tilalle monta uutta ystävää, jotka haluavat tuntea minut tällaisena kuin nyt olen. Ja että tärkein on pysynyt vierellä, vaikka moni olisi jo lähtenyt. Mutta olen kyllä ollut onnellisempikin kuin tänä kesänä. Nyt vain on ollut kipuja ja taisteluita byrokraattien kanssa ja ne turhauttavat.
Hyvä kuulla, että sinä olet löytänyt oman tapasi olla sinä <3
Ihana Tuula ♥ Mä koen kuule monessa asiassa sun kanssa sielunkumppanuutta. Jotenkin tuntuu, että sä ymmärrät ja mä ymmärrän sua. Tuntuu jollain hassulla tavalla tuelta.
PoistaNoi on hyvin harmillisia asioita, että jotain muuttuu tahtomatta. Siihen pitää jotenkin yrittää sopeutua. Toivon sulle voimia niiden asioiden kanssa. Ja kipujen. Toivotaan, että jossain vaiheessa olisi taas paremmin. ♥
<3
VastaaPoistaEn osaa nyt oikein muuta.
Sydän on just hyvä :) ♥
PoistaOnnellisuutta ja iloa elämääsi <3
VastaaPoistaSamoin sinne. Ja paistetta ♥
PoistaIhanat kuvat! Olet taitava kuvien ottaja.
VastaaPoistaSuloista syksyä Sinulle, sitten kun annat sille luvan tulla.
Mutta nythän on vielä kesä. Ja mahtavat helteet!
Kiitos ♥ Kuvakommentit tuntuu aina erityishyvälle.
PoistaHellettä piisaa vielä. Lähden kohta kaivamaan aurinkorasvoja esille ja pistän pitkäkseni tuolle pihalle. Ihania päiviä sinne myös !
Aah, ku tuttua tuo itsensä huijaaminen. Uskon, että se on silloin tarpeellista kun sitä tekee. Ja sitte ku pystyy, nostaa huijaussumun tieltä ja näkee totuuden. Kolme vuotta mullaki on menny siihen, että oon päässy tähän pisteeseen, missä oon nyt. IHana olet, kaima! <3
VastaaPoistaHei mä oon ihan samaa mieltä. Itseltään sulkee tietyt asiat pois ja ne nousee käsiteltäviksi vasta, kun siihen on valmiimpi. Vähän vahvempi. Sulle mä toivon erityispaljon voimia ja iloa ja onnea. Halit ♥
PoistaKauniit kuvat ja ihanasti kirjoitettu !
VastaaPoistaKiitos Hanne ♥ Iloisia ja aurinkoisia päiviä sinne !
PoistaIhana kirjoitus <3
VastaaPoistaKiitos ♥ Tuntuu hyvälle, että teksti herätää muissakin ajatuksia tai tunteita ♥
PoistaKuulostaa varsin onnistuneelta kesältä.
VastaaPoistaSehän se onkin, että toisille villi kesä on ollut ehkä tarpeen ja toisille joku muu. Riippuu niin elämäntilanteesta ja henkilöstä, mikä on sillä hetkellä se asia, josta saa voimaa.
Mä olen siirtymässä tavaroiden luopumisessa uudelle tasolle. Se taso on tavaroista (huonekaluista) luopuminen, vaikka niillä olisi tunnearvoa. Sellaisia asioita, kun olet joskus ajatellut kantaa mukanasi hamaan tulevaisuuteen saakka..ihan vain siksi kun se on mummon vanha..tai jotain muuta. Nyt sisäinen ääneni on alkanut kysyä, miksi pitäisi säilyttää, jos asialla ei enää (tai nyt) ole mitään funktiota kodissamme?
Se on ollut ! :)
PoistaNäin juuri. Oot asian ytimessä. Musta oli ihanaa lukea sun kesästä. Se oli sellainen iloinen ja kupliva jakso, jolla jaksat sitten syksyn tuomat muutokset. Tunteella pitää vetää, eikä himmailla ♥
Toi on hyvä! Ei tarvitse säilyttää jotain vain siksi, että niin kuuluu tehdä. Mä onneksi olen aina ollut huono tavaroihin kiintyjä, joten noita tollaisia on aika vähän. Tsemppiä raivausprojektiin. Rohkeasti vaan teet sillä omalla hyvällä tyylillä kodista teidän näköistä, teidän haluamilla tavaroilla.
Ihana sinä ♥ Juuri sellaisena kuin olet ♥ ♥
VastaaPoistaMonia saman tyyppisiä asioita on ollut itselläkin mielessä. Esimerkiksi yhden asian ymmärtämiseen meni multa pari vuosikymmentä. Vähänkö vapauttavaa, kun viimein tajusin :)
Kiitos ihana ihana Taru ♥♥
PoistaVapauttava on hyvä sana. Niin juuri pitäisi toimia - vapauttaa itsensä ennakkoluuloista, normeista ja pakotteista. Tehdä niinkuin itselle on paras ja uskoa, että muut toimivat samoin.
Aurinkoa teille ♥
<3
VastaaPoista♥
PoistaPysähdyttäviä ajatuksia. Itse olen ollut kolme vuotta muutoksentiellä, mutta vasta nyt alan tajuamaan sen. Kauniita tunnelmakuvia. Ensimmäinen on suosikkini.
VastaaPoistaIhana kuulla, että sielläkin alkaa selkenemään. Se on joskus niin monimutkaista, että lopputulos vähän antaa odottaa itseään. Toivon sulle kaikkea hyvää ♥
PoistaEka kuva on vähän, kuin maalaus. Se oli vahinko sillä tavalla, että käsi tärähti laukaistessa. Lopputulos on kaunis:)
Ihanasti kirjoitit ja upeat kuvat Laura! Olet rohkea ja upea nainen - tai siis sellaisen käsityksen sinusta näin blogin välityksellä saa. :)
VastaaPoistaElämän varrella jotkin ystävyyssuhteet kuihtuu. Selittämättömästä syystä. Elämäntilanteen muutos lienee yleisin - ja samalla sitä muuttuu toki itsekin. Onneksi tulee aina uusia ihmisiä, joiden kanssa rakentaa elämälle uudenlaista suuntaa. :)
Kiitos ihana aurinkoinen Maru sun kauniista sanoista ♥ Tuli tosi hyvä mieli ♥
PoistaSe on niin totta. Onneksi joidenkin yhteyksien viiletessä on usein ilo tavata uusia ihmisiä. Sellaisia, joiden seurassa saa voimaa ja tuntee sielujensympatiaa. Huomata, että voi kuulua erilaisiin kokoonpanoihin ja joukkoihin.
Oi mitä kuvia. Ja isoja ajatuksia. Hyvä, että oot löytänyt rauhan, jonka avulla mennä niillä pienillä askelilla eteenpäin. Jos joku vaihtaa toiseen kyytiin, anna mennä. Silläkin on omat mietittävät juttunsa ja pienet askeleensa, jotka ehkä vain juuri nyt vievät eri suuntaan. Onneksi vain omasta itsestään tarvitsee näissä asioissa pitää huolta. <3
VastaaPoistaKiitos ihana ♥ Näin se on. Syyhän on aina molemmissa. Eipä sitä itsekään tule aktiivisesti huudeltua perään tai tule tunnetta, että jää jostain paitsi. Jollain tavalla se kuitenkin on surullista, että tietyt yhteisöt vaan hiipuvat pois.
PoistaNähdäänhän pian jooko. Neulotaan !
Kaunis kirjoitus <3
VastaaPoistaJa nuo kuvat piti katsoa muutamaan otteeseen. Breathtaking!
Kiitos ♥
PoistaNoi kuvakehut on aina parasta karkkia. Tulee niin hyvä mieli, kun sitä hommaa ei ihan aina koe osaavansa :D
Armollisuus ja hyväksyminen, niillä saavuttaa paljon ja pääsee eteenpäin. Mutta välillä niiden toteuttaminen ei ole niin yksinkertaista.
VastaaPoistaValloittavat kuvat.
Kiitos Kirsikka ♥ Armollisuus sanasta mä pidän. Sitä lisää. Siihen pitäisi oikein keskittyä. Itseään ja muita kohtaan.
PoistaExtrakiitos kuvakehuista ♥
Upea asenne sulla, ihanasti kirjoitettu! Iloa ja voimia tulevaan <3
VastaaPoistaKiitos ♥ On se hyvä joskus pistää ihan itseäänkin varten painavia sanoja ylös, että muistaa sitten olla reipas tilanteen tullessa:) Kun ei joka päivä kuitenkaan ole tasaisesti hyvä.
PoistaIloa sinne myös ja kaikkea ihanaa ♥
Ihana kirjoitus, paljon aurinkoa ja tsemppiä tulevaan syksyyn :)
VastaaPoistaKiitos putti ♥ Aurinkoa ja iloa sinne :)
PoistaNämä kuvat <3 Ja teksti! <3
VastaaPoistaNäitä kuvia katsoessa aloin arvostaa omaakin pihapiiriä ja elinympäristöä vieläkin enemmän :)
♥♥♥
PoistaSuomen luonto on kyllä mielettömän kaunis. Sitä tuli monesti mietittyä tuolla reissussakin. Maltalla oli todella kuivaa ja karua. Meillä maalaismaisemassa on aivan erityinen rauha.