5.12.2015

IHANIMMAT ASTIANI


Meillä syödään kaupungissa valkoiselta Teemalta. Jo lukioikäisenä ajattelin, että samoin, kun valkoiset lakanat tuntuvat niiltä puhtaimmilta, tuntuvat valkoiset astiatkin selkeimmiltä ja raikkaimmilta. Aloin kerätä Teemaa omaa tulevaa kotiani varten ja ylioppilasjuhlissani sainkin kaiken lopun tarvittavan. Oli hyvä muuttaa omilleen. Siihen miniyksiöön Sörkan vankilan viereen.

Sittemmin käsitykseni astioista on muuttunut. Nykyään se menee niin, että mitä kirjavampi ja vanhempi, sitä parempi. Kaupungissa syödään edelleen valkoiselta teemalta, mutta Tyynelään on kerääntynyt sarja sekalaisia Arabian lautasia. Niistä voi fiiiksen mukaan ottaa sen, mikä mielentilaan on sopivin. Jos tuntuu ruusuiselle ja on erityisen tyttömäinen päivä, nappaan hyllystä sen kultareunaisen oikein koristeellisen. Toimii esim risoton kanssa loistavasti ja siitä taatusti maistuu kaurapuuro ihan luksukselle. 

Kaupunkikodin astiastoon suurin muutos on tullut vitriinikaappien myötä. Parin viikon takaisella Jannen työmatkalla pitkin maakuntia kävi pahemman luokan kirppishöyrähdys ja löysin uudet ihanimmat astiani - kymmenen kuppiparia Arabian vanhoja kaffikuppeja aiemmin kerättyjen kaveriksi. Nyt kelpaa meidän neulekerhossa Mummokerhossa ryystellä kirkkokahveja.

Tämä oli vastaus Johannan haasteeseen : ihanimmat astiani. Haaste lähtee minulta Marulle.




Kuvien kupit kirppareilta ympäri Suomen. Lusikat ennakkoperintönä Jannen tädiltä. Pieni Arabian kukkalautanen kirpputorilta. Marimekon kannun alla ja pannun alusena peruslaatta.

6 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. ♥ eikö. Vähän eripariset ja kirjavat toimii hyvin tässä osoitteessa :)

      Poista
  2. Jeee!! Mä toivoinkin, että saan tämän haasteen. Kiitti Laura!

    Kommentoinkin tuonne oman blogin kommenttikenttään, että oli niin huippua tavata - olet juuri niin ihana kuin ajattelinkin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes ♥ Kiva kuulla!

      Niin oli! Ihan mahtava ilta. Oot ihana tyyppi ♥

      Poista
  3. Astiat, siinä aihe josta voisi puhua ja kirjoittaa looopuuuuttomasti. Olenkin välillä miettinyt, että suistaisi Puukengän ja Räsymaton suunnan pelkästään astiablogiksi, mutta sitten olen tullut siihen tulokseen, että siitä on liian lyhyt matka ruokablogiksi, kun niihin astioihin sitten kuitenkin tuppaisi laittamaan jotakin täytettä, joten pysytään aiemmin valitulla tiellä. Noissa Sointu-astioissa on tosi ihanat värit, täyttä ranskanpastillia, ei liene yllätä, että täältäkin suunnasta niitä löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta! Niistä voisi! Käsittämättömän paljon tyydytystä saa löytäessään ja kattessaan eriparisia ja kirjavia kupposia. Hymyilyttää ihan hulluna juoda aamukahvia milloin mistäkin ihanasta. Soinnut on kauniita. Vähän harmitti, etten ostanut kaikkia saatavana olevia, mutta kai se raja johonkin on vedettävä. Hyvä, että pysytte blogin kanssa valitulla tiellä - mä tykkään siitä juuri tuollaisena ♥

      Poista