26.6.2015

PÄÄSSÄ KIEHUU



Silloin, kun olet remontissa loppusuoralla ja kaikki näyttää hyvälle, se ei todennäköisesti ole sitä. Muistatteko miten kerroin, että sen maailman siisteimmän korokkeen tekijä tekee meille myös kylpyhuonekalusteet meidän uuteen kylppäriin? Tilasimme siis mittojen mukaan teetettävään allaskaappiin altaan ja kaikki piti olla kunnossa. Altaan toimitusajaksi annettiin 5-10 päivää. Nyt sitten kuukauden jälkeen alettiin kyselemään, että missäs se kippo mahtaa olla, kun allaskaappiakin asennetaan jo. Yllätys: allasta, joka on jo kuukausi sitten tilattu ja mikä parasta - myös maksettu, ei ole missään. Milloinhan ajattelivat ilmoittaa meille? Nyt meillä on sitten erikoiskokoinen allaskaappi mihin pitäisi löytää erikoiskokoinen allas. Ette usko miten tekisi mieli pistää sen firman nimi lihavoituna tähän. Yritän täällä nieleskellä, etten niin tekisi. Ne, joille sitä on siunattu, lähettäkää kärsivällisyyttä.







Kuvat Tyynelästä viikko sitten. Pistin tähän, kun sopi otsikkoon. Tulessa taivaskin.

18.6.2015

41 NELIÖTÄ RIITTÄÄ KAHDELLE ?



Uusi kotimme on saanut ensimmäiset uudet (eli vanhat) huonekalut. Asuinhuone on kooltaan 5x5 metriä. Koska sinne mahdutetaan sänky ja säilytystilat, ei sohvalle enää ole sijaa - se muutti maalle. Asuinhuoneen istumapaikaksi riittää aluksi se suuri nojatuoli, joka huonokuntoisena saatiin Tyynelän kauppojen yhteydessä ja verhoiltiin uudelleen. Hän saa kaikessa muhkeudessaan asettua tuohon lautalattialle. Löhöilypaikoiksi tuotiin Tyynelästä nuo patjatuolit, joiden varsinaista nimeä en tiedä. Ne on alunperin hankittu meille Viikinmäkeen. Pieni pöytä on mun ensimmäisiä kirppislöytöjä noin viidentoista vuoden takaa. Näytää taas uudelle, kun on hetken haudottu sitä vintillä. Uskaltaisin jo sanoa, että huone alkaa näyttämään melko valmiilta vastaanottamaan loputkin tavarat ja meidät kaksi.

Janne on alkanut hieman huolestuneeseen sävyyn sivuta sitä, minne mikin tavara mahtuu ja miten kaikki saadaan järjestettyä. Liekö työkiireistä johtuvaa paineen tunnetta samassa. Aluksi lausui jopa leveästi, että uusi koti tulisi olemaan "tukikohtatyyppinen" kaupunkiratkaisu. Tyynelä taas kodinomaisempi. Nyt on kuulunut sivuääniä. Kokee selvästi enemmän luopumisentuskaa, mutta on joka tapauksessa toiveikas.

Mä olen sitä mieltä, että se mitä arkeen tarvitaan, kyllä mahtuu ja muut tavarat voidaan säilyttää maalla. Rankalla kädellä raivaaminen on tuntunut hyvälle. Nyt on jännät ajat tulossa. Kestääkö kylmästi hermot vai paukahtaako pinna? Mitä mieltä te olette tilanteesta? Riittäisikö 41 neliötä teillä kahdelle vai päättyisikö kokeilu epätoivoisena yrityksenä lyhyeen? Haluaisitko edes yrittää?

Tein juuri muuttoilmoituksen. Heinäkuussa uuteen kotiin. Nyt ei ole enää varaa siirtää eteenpäin.

Nyt Juhannusvalmisteluihin. Nauttikaa ♥

17.6.2015

167 TAVARAA MYÖHEMMIN








Miinus:
167 tavaraa

Siirretty:
sohva
kirjahylly
sänky

Plus:
valaisin kirpparilta 6€

Tyynelän olohuone on saanut kirjahyllyn ja sohvan kaupunkikodista. Tavara huoneessa lisääntyi huomattavasti, mutta ilme on silti raikkaampi, kun ennen. Maali lattiassa tekee paljon. Kuin myös tuo lähes musta maali pönttöuunin takana. Huone on kotoisampi. Ei enää niin mökki. Enemmän koti.

Me ollaan tässä muuton yhteydessä luovuttu tähän mennessä sadastakuudestakymmenestäseitsemästä tavarasta. Minimalisteiksi en menisi meitä vieläkään kehumaan, paitsi kovin sarkastisesti sanoen. Rompetta on. Olo on kuitenkin kevyempi. Tuntuu, että on vähemmän huolehdittavaa. Ei tarvitse niin paljon miettiä säilytystiloja tai sitä pysyykö joku tavara kunnossa. Tunne on vapauttava. Ympärillä on myös selkeämpää. Kirppiskasseja on vielä valmiiksi pakattuna, mutten laske niitä poistoihin ennen, kun ovat ovesta ulos. Enää pitäisi keksiä myyntipaikka.

Kaupunkikodissa alkaa olla jo todella tyhjää.  Ei sänkyä, ei sohvaa, ei hyllyä. Onpahan helppo muutto tulossa. Kahden viikon kokemuksella voin sanoa, että pumpattava ilmapatja hakkaa vierasvuoteena kaikki nitisevät hetekat ja seläntappaja-vuodesohvat. Uskoisitko - se on jopa hyvä. 

Kiinnostaako vähentäminen? Kurkkaa Minimalismipeli.







"Ennen-kuvia" Tyynelästä voit selata sivupalkin tunnisteella "Tyynelässä"

Kirjahylly Lundia, sohva Fritz Hansen, Marimekko tyynyt itseommellut, tuoli ystävältä, pöytä Jannen suvusta, vanha valokirjain Retro&Romu.

11.6.2015

MIKROSEMENTTI KYLPYHUONEESEEN

MIKROSEMENTTI KYLPYHUONEESEEN
MIKROSEMENTTI KYLPYHUONEESEEN

MIKROSEMENTTI KYLPYHUONEESEEN








[ kaupallinen yhteistyö: Suomen Betonileimasin ja Pisarameri Oy ]


Perun sanani. Eilen meinasin kirjoittaa siitä miten tuntuu epätoivoiselle. Sen fiiliksen tietää jokainen remontoija. Se saapuu jossain vaiheessa härnäämään positiivistakin tyyppiä. Fiilikset ailahtelevat ilosta ja onnesta epätoivoon. Eilen aamulla olin ankea. Tuntui, että tehtävää on liian paljon. 

Aamusta saapui kuitenkin putkimies paikalle ja mikrosementin asentaneen Pisarameren Jani Vaittinen tarkistamaan tulosta. Mä taas tihrustin itkua ihatellessani lopputulosta. Kylppäristä puuttuu vielä silikonit, peili, valot, suihkuseinä ja allaskaappi hanoineen, mutta se on nyt jo ihan täydellinen. Vaikka valaistusta ei vielä ole, halusin ottaa jo kuvan ja näyttää tämän teille. Mikrosementtipinta on elävä, rouhea ja ehkä vähän yleellisenkin näköinen. Aivan upea! 

Juttelin Janin kanssa työmenetelmistä, että osaisin jotain teille kertoa - varsinaista mikrosementtiä oli liipattu pintaan neljä kertaa. Välissä oli kaksi hiontaa, lopussa yksi. Lattiaan tuli mikrosementtiä kolme kerrosta ja kaksi hiontaa. Kokonaisuus lakattiin kahdessa vaiheessa ja yhteensä viisi kertaa. Katto maalattiin kahteen kertaan valkoisella. Huh huh. Tällaisen hienosäätöä paljon vaativan homman tekeminen kysyy todella paljon kärsivällisyyttä ja aikaa. Mun onnekseni Jani vaikutti heti niin työstään tarkalle miehelle, että mun ei tarvinut olla yhtään huolissaan työn jäljestä, vaikka yleensä olen se pikkutarkka niuhottaja. En kertaakaan joutunut huolestuneena kyselemään miten mikäkin kohta hoidetaan.

Tällä on tänä aamuna myhäilty. Sekä mahtavaa lopputulosta, että lähtötilannetta. Meillähän oli aluksi ajatus tehdä tämä työ itse. Nytpä olisi hieno olla näkemässä millainen räpellys siitä sitten olisi tullut. Ammattilainen on aina ammattilainen.

Täytyy tunnustaa - meillä alkaa olla remonttiuupumusta ilmassa. Näin pommikuntoisen asunnon kunnostamisessa on kyllä aivan valtava työ - mitä sitä kiertelemään. Aikataulut ovat venyneet ja muutto viivästynyt. Tätä on nyt väännetty helmikuusta saakka. On purettu, hiottu, putsattu, maalattu, ja imuroitu satoja kertoja. Jotain itsesuojeluvaistoa on näemmä ollut, että ollaan älytty ottaa ammattilaisten apua vastaan. 

Pisarameren tyypeille mä oon järjettömän kiitollinen, että puristivat tämän kasaan tällaisessa ajassa ja mahdollistivat sen, että ehkä ennen juhannusta päästään muutamaan. Se on hienoa, että tällaisia tyyppejä löytyy. Tässä kohteessa laskettiin ainoastaan kuivumisaikoja. Sillä, oliko sunnuntai, ilta vai kello seitsemän aamulla, ei ollut väliä.  Me ei aikataulumme kanssa oltu ehkä ihan niitä ihanimpia asiakkaita. Minä sitä itsekseni taivastelin ja Jani sen sitten ääneen sanoi, että kyllä tällaisten projektien läpi vieminen vaatii apua ja kärsivällisyyttä myös siltä rakkaimmalta. Oli sitten kyseessä oma tai asiakkaan asunto. Päivät ovat pitkiä. Voisin kai sanoa, että remonteissa se rakkaus punnitaan. (En edes halua ajatella mitä se olisi sitten rakennuttaessa ;))

Kiitos Jani, Sanna-Maarit, Janette Aho ja Jussi Wikberg, että olette tehneet näin hienoa työtä. Kiitos blogiyhteistyöstä myös SBL Decorille, jonka kautta löydettiin näin hyvä asentaja ja ostettiin materiaalit.








Remontista lisää tunnisteella "remontti". Siellä myös "ennen" -kuvat. Lisäkuvia tulossa myöhemmin, kunhan saadaan valaistus kuntoon. 

Kylpyhuoneprojekti toteutetiin yhteistyössä SBL Decorin ja Pisarameren kanssa. Olen saanut alennuksen sitä vastaan, että kerron miten asiat edistyvät ja millainen käyttökokemus mikrosementistä meillä tulee olemaan. Jos innostuit tästä, niin SBL:n asentajat ja yhteystiedot löytyvät täältä.

7.6.2015

KIERTEESSÄ : NYT REMONTOIDAAN MAALLA






Se oli oravanpyörä, eikä tullut yllätyksenä.

Koska meillä on menossa vähennys, pienennys, pyrkimys kohti yksinkertaisempaa elämää ja pienempää kaupunkikotia, olemme tuoneet kalusteita maalle Tyynelään. Järkeilimme esimerkiksi, että kirjahyllyä on turha säilyttää kaupunkiyksiössä. Se ei ole millään lailla dynaaminen huonekalu, joka olisi aktiivisesti käytössä. Lähinnä seisoa jököttää staattisesti olohuoneen nurkassa.

Kuitenkin ennen sen sijoilleen asettamista, piti olohuoneen lattia maalata. Huone siis tyhjennettiin keittiön puolelle ja siitä se hullunmylly alkoi. Olemme kuitenkin selvinneet siitä hengissä. Näin se kävi.

- kaupungista tuotiin kirjahylly, sohva ja sänky
- Tyynelän olohuoneen sohva ja sänky muuttivat yläkertaan
- yläkerrasta sohva myytiin pois
- olohuone tyhjennettiin keittiöön
- lattia ja listat hiottiin, maalattiin kolme kertaa
- samalla maalattiin pönttöuunin tausta
- päivät pakoiltiin maalinkatkua 
- nukuttiin yläkerrassa naakkojen kavereina

Jos enää koskaan muutan, toivon, että se on tänne Tyynelään. Eilen alkuyöstä saunanlauteilla puolitosissaan puhuttiin, että se voisi olla 2019.

Viime yönä vetäisimme unta kellon ympäri. Tuli tarpeeseen.