31.8.2015

GUMBOSTRAND KONST & FORM

















Jotain kivaa viikonlopuksi? Ootko kuullut Gumbostrandista?

Mä olin kuullut monesti. Kesän aikanahan sitä on useampi hehkuttanut ja siten paikka päätyi mun to do -listalle. Lauantaina me lähdettiin Jannen kanssa päiväretkeilemään. Ensin Lundialle ja rautakauppaan, siitä sitten Itäväylää loppuun asti ja auton keula kohti Uutta Porvoontietä. Kun Gumbostrandin kyltit viittasivat kääntymään, en vielä tiennyt mitä oli tulossa.

Gumbontie mutkitteli läpi vehreiden maisemien ja ikkunoista vilisi kauniita vanhojakin taloja. Mä niin aina nautin uusista maisemista. Jos valita saisin, en kahta kertaa menisi samaa reittiä. Meren rantaan saavuttaessa ajettiin läpi symppiksen Gumbostrandin kylän ja vierasvenesataman ohi. Harmitti hulluna, että satoi - niistä maisemista olisi mieluusti jäänyt nauttimaan. Satamassa oli pieni punainen kioskikin. Sen näköinen, että olisi ollut ihana pysähtyä. Siinä olisin voinut patsastella katselemassa millaista venettä tulee ja menee. Miettiä millaista elämää se sellainen olisi.

Alkoi ukostamaan ja me huristeltiin suoraan navin antamaan osoitteeseen - vanhan Hartwallin tehtaan pihaan. Tällä tehtiin ennen korkkeihin sinkkiosia, nyt Gumbostand Konst & Form tarjoilee taidetta ja ruokaa. Olo oli erittäin tervetullut. Heti ensin käytiin syömässä nälkäämme kalakeittoa ja kalalautasta. Listalla oli myös salaattia ja burgeria, vitriinissä pientä palaa kahvin kanssa. Ruoka oli hyvistä raaka-aineista tehtyä, perinteistä ja herkullista. Ravintolan miljöö oli upea. Huomasin, että sunnuntaisin siellä on tarjolla brunssia - sekin voisi olla kiva kokemus.

Kierrettiin näyttely. Mulla jäi mieleen kummittelemaan erityisesti tuo lumoava pilvinen järvimaisema (Pasi Tammen, Yön tummien vesien yllä lepää ilta) Sen rauhoittava fiilis olisi esimerkiksi makuuhuoneeseen ihana. Myös Nanna Suden värikkäät työt ja lennokas tyyli ihastuttivat. Kotiin tekisi mieli jotain hankkia, kun seinät on vielä tyhjänä, muttei vielä tehty tämän asian suhteen päätöksiä. Kaupan puolella oli lisää houkutuksia. Yksi niistä oli Jannelle liikaa. Kotiin poistuttiin paketin kanssa. 

Kivoja nämä extemporeretket ja päähänpistopäivät. Suosittelen.



ps. hyvä kohde myös pyöräretkelle




Gumbostrand Konst & Form

Gumbostrand Konst & Form
Vainuddintie 72-28
01150 Söderkulla

Perjantai–lauantai 11–17
sunnuntai 11–16


22.8.2015

TYYNELÄN TUVASSA











Samaan aikaan, kun kaupunkikodissa keittiö on vaalea ja minimalistinen, kylvetään Tyynelässä väreissä. Keittiö on punainen, keltainen, raidallinen ja muistuttaa keräilykauppaa. Keittiö ei ole keittiö. Keittiö on tupa. Vähän maalaisromanttinen. Vähän vinksinvonksin. Vähän täynnä.

Ja minä olen niin kamalan onnellinen kummastakin. Molempi parempi.






Kaupunkikodin keittiökuviin tästä.
Kahden kympin keittiöremontista / mustien saumojen värittämisestä tietoa täällä.
Ja siitä miten sen voisi tehdä paremmin täällä.

21.8.2015

ARVOTA - HABITARE !!



Habitare tulee taas. Tänä vuonna mä odotan sitä innokkaammin, kun yleensä. Trash Design osaston lisäksi kiinnostaa Valolight valaistustapahtuma, koska oman uuden kodin valaistusratkaisut ovat osin vielä tekemättä. Remontin yhteydessä päätettiin, ettei vanhaa kattoa pilata pintavedoilla ja kattovalaistus jäi laittamatta. Nyt onkin haasteena saada kelvollinen yleisvalo aikaan seinien kautta heijastamalla tai vaijerivaloja virittämällä. Lähen metsästämään ideoita. 

ARVONTA: viidellä onnekkaalla blogini lukijalla on mahdollisuus voittaa Habitareen vapaalippuja. Arvon viisi kappaletta yksittäisiä aikuisten lippuja (á 18€) maanantaina 31.8. Ilmoitan voittajille henkilökohtaisesti ja heiltä yhteystiedot saatuani ilmoitan ne Messukeskukseen. Liput saa kätevästi suoraan sisäänpääsyn yhteydestä noutoportilta. Arvontaan mukaan pääsee jättämällä s.postiosoitteensa kommenttikenttään. Arpaonnea!

20.8.2015

MIKROSEMENTTI LAATTOJEN PÄÄLLE

MIKROSEMENTTI LAATTOJEN PÄÄLLE

MIKROSEMENTTI LAATTOJEN PÄÄLLE
MIKROSEMENTTI LAATTOJEN PÄÄLLE
MIKROSEMENTTI LAATTOJEN PÄÄLLE
MIKROSEMENTTI LAATTOJEN PÄÄLLE

MIKROSEMENTTI LAATTOJEN PÄÄLLE
MIKROSEMENTTI LAATTOJEN PÄÄLLE


No nyt en malta enää olla tätä näyttämättä. Kaapista puuttuu ovi, suihkuverhoa ei ole ja seinissä on vielä paikkaamattomia reikiä virheliikkeiden vuoksi, mutta tässä sen nyt on - meidän minikylpyhuone. Hyvästi saumojen hinkkaaminen ja ne kikertävänkukertavan harmaanruskeat laatat, meillä on ihana mikrosementillä uudistettu kylppäri.

Mikrosementti vaikuttaa materiaalina ihan nerokkaalta. Pinta on ihanan elävä ja se tuntuu hyvälle jalkojen alla. Mä olin vähän jännityksellä odotellut, että onkohan se kovin kylmän tuntuinen, mutta pinta onkin yllättävän lämpöinen, vaikkei lattialämmitystä ole.

Kylpyhuonekalusteet teetettiin ahtaan oviaukon vuoksi mittojen mukaan Puutiaisella, joka teki meille myös sen tilaihmeen - korokkeen. Allakaapista saatiin suunnikkaan muotoinen ja sen päälle mahtui normaalikokoinen allas. Muuten tuohon nurkkaan olisi saanut ainoastaan käsienpesukokoa olevan ja siinä olisi sitten saanut läiskytellä puoli kylppäriä märäksi kasvoja pestessään. Altaan taso on kauniista suurisyisestä lankusta tehty, juuri niinkuin toivoin. Altaaseen vaan en ole niin tyytyväinen, kun voisin. Se on kyllä kaunis, mutta herätää mussa vielä inhonväristyksiä tapahtuneen vuoksi. Innolla odotan hetkeä milloin suhtautumiseni siihen muuttuu neutraaliksi. Samasta firmasta tulleeseen suihkuun taas olen ihan ihastunut. Samoin Volan punaisiin pyyhkenuppeihin ja paperitelineeseen, joita ei tilattu sieltä nimeltä mainitsemattomasta paikasta, vaan Runeberginkadun Kylpyhuonekeskuksesta, jossa on aina ihana palvelu. Se on sama paikka mikä pelasti meidät meidän keittiöhanan metsästyksessä.

Pari asiaa jäi askarruttamaan.

- Miksi kylpyhuoneeseen tulevat pistorasiat on aina niin rumia?
- Kuinka kylppärivalojen valikoimat on niin suppeat edelleen? Samoin suihkuverhotankojen.
- Tekeekö joku kauniita lattialastoja? Ne on aina niitä Sinituotteen siniharmaita hirvityksiä.
(Sinillä oli yksi ihana valkoinen lasta, mutta se oli ikkunasetissä, jonka muita osia en halua. Olisi toiminut hyvin peruspuisen harjanvarren kanssa)





Mikrosementtiyhteistyöstä lisää täällä.
"Ennen" kuvat täällä.
Ja katsokaa aiheeseen liittyen myös Marun uusi kylpyhuone.

19.8.2015

OLEN, OLEN JA EN OLE












Tämä kesä on monella tapaa ollut suunnan kääntäjä, välietappi, kirittäjä tai majakka.

Olen toteuttanut suuria suunnitelmia. Muuttanut vihdoin pienempään kotiin. Vähentänyt 257 tavaraa. Ollut hamstraamatta lisää tilalle. Pitänyt ostolakkoilustani melko hyvin kiinni ja hankkinut vain yhden t-paidan niiden kolmen muun vuoden sisään ostamani uuden vaatteen rinnalle. Olen oppinut myös jättämään kirpparille sen mitä en tarvitse. Ennen ostin innoissani ihan kaiken kivan - varalle vain.

Olen saanut olla mukana useassa uudessa ja ihanassa. Tutustunut moniin ihaniin, avarakatseisiin, positiivisiin, pirteisiin ja vähän hulluihin ihmisiin. Tuntenut sielunkumppanuutta. Olen saanut tehdä lehteä. Olen saanut tehdä töitä. 

Olen joutunut hyväksymään, että olen muuttunut. Aivoinfarktien jälkeen kukaan ei ole sama. Ei vaikka ulospäin niin näyttää. Olen lopettanut asian vastaantaistelemisen, havainnoinut vointiani ja huomannut, että menen pienillä askelilla eteenpäin. Kun taaksepäin katsoo, en voi uskoa, että asian ymmärtämiseen on mennyt minulta kokonaiset kolme vuotta. Se kertoo hyvin siitä missä sumussa ja itsepetoksessa olen ollut. Sellainen väsynyt hevonen laput silmillä.

Olen ollut iloisempi. Olen ajanut pyörää - ilman huomattavia huimauksia ja keskellä keskustaa. Olen ollut onnellinen.

Olen oppinut ihmissuhteista ja armollisuudesta. Olen tunnistanut ja hyväksynyt sen, että kaikki eivät kestä sitä, että toinen muuttuu. En ole pahoillani tai ihmeissäni siitä. Se, että toinen muuttaa sopimuksen suuntaa yksipuolisesti ja muutuu, tekee pahaa avioliitoillekin - miksi ei sitten niille heppoisimmin perustein solmituille suhteille. Olisin hyväksynyt sen, ettei Janne jaksaisi tässä matkassa sairastumisen jälkeen (herranjestas miten kiitollinen olen, että jaksaa!) Hyväksyn nämä asiat silloinkin, kun kuulen puhuttavan selän takana. Se taas ei kerro minusta, vaan siitä toisesta.

En ole viettänyt villiä kesää. Sellaista huumaavaa, kuumaa, pitkää ja spontaania. Olen mökkeillyt, rauhoittunut, viettänyt aikaa kummipoikieni kanssa, tavannut ystäviä, kuunnellut äänikirjoja, käynyt festareilla, hankkinut pari kunnon krapulaa, itkenyt ilosta, neulonut, saunonut ja huomannut, että voin huomattavan paljon paremmin. Minulla on vihdoin lääke minuna oloon - minä yritän nähdä maailmassa kaiken erilaisen ja uuden avoimin silmin.





Se oli minun välitilinpäätökseni kesästä. En ole ihan vielä valmis syksyyn. Onneksi paistaa.



Kuvat Juhannukselta. Illalta, jona usva nousi ja tuli valvottua aamuun.
Niitä on tässä liian monta, en voinut valita mikä on kaunein.

14.8.2015

VIIKONLOPUN VILLIT : LAURA JANNEN SILMIN

Se millaiseksi koet itsesi, on se millainen olet. 
Vai oletko väärässä? 
Entä jos totuus onkin se mitä toinen näkee? 

Tää on musta niin kiinnostava ajatus, että piti heittäytyä mukaan tähän blogeissa kiertäneeseen haasteeseen. Tässä teille siis jotain ihan muuta - sanotaan vaikka, että nää on viikonlopun villit. Asioita, jotka saa joko hymyilemään, tai irvistämään. 



1. Jos Laura katsoo telkkaria, siellä todennäköisesti pyörii:

J: Se on toi Myyntimies Jethro.

L: TÄ?

J: Ethän sä katso telkkaria. Eli jos se on auki, niin se on mun ohjelma.

L: No joo. En, mutta läppäriltä tallennettuja kyllä.


2. Minkä kastikkeen Laura valitsee salaattiinsa: 

J: Kröhm. Salaattiin Laura valitsee öö - sinappisen salaattikastikkeen.

L: Jep.



3. Mikä on hänen inhokkiruokansa?

J: Kaikki einekset.

L: Oikein rakkaani, oikein.

J: Ai nytkö sujuu?



4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille. Laura tilaa:

J: Drinkille?

L: Niin siis jos menisi. Ja syömään.

J: No. Mojiton.

L: Mitä?

J: No mansikkadaigurin.

L: Jaaaaaaa? No annetaan olla.



5. Mikä on Lauran kengänkoko? 

J: 37

L: Eipä ku 38.



6. Jos Laura keräilisi jotain, se luultavasti olisi:

J: Kiiltokuvia !!

L: Buahahahaaaaa. Miten sä heitit ton niin välittömästi miettimättä?



7. Mitä Laura voisi syödä päivittäin kyllästymättä? 

J: No nyt mä tiedän - mozzarella.

L: Voi jessus. Mites noi avokadot?



8. Minkälaista musiikkia Laura kuuntelee?

J: Suomalaista.

L: Niin.


9. Minkälaisista elokuvista hän pitää? 

J: Öööö.Öööö. Hmmmm. Hmmm. On edettävä poissulkemistaktiikalla. Ei ainakaan scifiä, eikä actionpläjäyksiä. Se on kotimainen draama.

L: Jep.

J: Nii ellei sit jotain niitä dokumenttijuttuja.



10. Minkä väriset silmät hänellä on? 

J: Vihreäharmaat.

L: Jaa-a. Ehkä?



11. Kuka on hänen paras ystävänsä? 

J: Minä.

L: Joo. Oot ihana.

J: Vieläkö on monta? Kirjoitatko sä kaiken mitä mä puhun?



12. Asia jota usein teet, josta hän ei pidä? 

J: Jätän tavaroita vääriin paikkoihin.

L: Juu. Oon kotityranni.



13. Missä hän on syntynyt?

J: Helsingissä.

L: Niin oon.



14. Jos leipoisit hänelle syntymäpäiväkakun, millainen se olisi? 

J: Mansikkatäytekakku.

L: Ai makeeta? Mites ois ollut joku voileipäkakku?

J: No ei sitä leivota vaan ladotaan.



15. Minkä parissa hän mielellään viettää useita tunteja? 

J: Kutimien.

L: :)



16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?

J: Maustaa.

L: <3



17. Mikä on oudointa ruokaa mistä hän pitää? 

J: (Kulmat kurtullaan.) Siis omituisinta? Ethän sä syö mitään omituista.

L: Totta. Mistä se sitten kertoo? Siitä, että sulle kaikki on tavallista vai?

J: Niin. En mä keksi mitään. Ihan normiruokia. Et ees sitä mun tonnikalahernaria.




18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan? 

J: (Kädet nousee puuskaan rinnalle ja huulille mairea hymy).
    Puhelin, viha minua kohtaan :DDDDD ja avaimet.

L: :DDDDDD Älä- mä tipun kohta tuolilta.



19. Mikä saa hänet ärsyyntymään? 

J: Minun länkytys.

L: :DDDDDD En kestä. No mitäs sille sitten voi tehdä?



20. Entäs piristymään? 

J: xxxxxxx

L: Siis mitä? No se oli vähän hävytöntä. En kirjoita. Vaadin uusintavastausta. No?

J: Kukkakimppu jonka voisin tuoda. Tai no ei sua mikään piristä.

L: No yritetään nyt loppuun saakka. Turhauttaako jo? Ai eikö muka ees hyvä ruoka?

J: No se ehkä vähän. (Miettii taas)

J: Eiku joo hei -pähkinät.

L: Siis mitä?

J: No automatkalla.

L: ok?



Lopuksi Janne lukee mitä Tarun mies on vastaillut - Siis illalliselle vai? No huh huh. Mä jotain drikkejä yritin vaan. Siis joku kasvisannoshan se olisi.

( Ja kyllä tunnistan näistä itseni. Myönnän myös sen, että mulla on nälkäkiukkuun pähkinöitä hanskalokerossa )


Mites Suvi, Silja, Ilona ja Enne? Mitä mies sanoo?


Hauskaa viikonloppua kaikille !!


13.8.2015

ASUINHUONE 5 x 5 M








Kahden aikuisen kaupunkikoti, joka kummasti tuntuu saman kokoiselle, kun edeltäjänsä.

Olen tässä parin viikon aikana pohtinut miten toiminnot ovat asettuneet kohdilleen. Viime kodin tyypillisellä töölöläishallissa ei kukaan ollut koskaan - paitsi pyykiteline kaikki viikonpäivät läpeensä siipiään levitellen. Keittiössä kävin keittämässä kahvin ja laittamassa ruuan. Elämä tapahtui olohuoneessa. Tässä kodissa on kaikki samat toiminnot ja neliöitä puolet kahdeksasta kymmenestä aiemmasta. En ole vielä huomannut, että olisin jostain pois tai jostain paitsi. Ehkä mä jonain päivänä herään tästä kummasta seesteisestä unesta, jossa nyt olen. Asioilla on paikkansa ja mun päässä rauha.

Mä olen luonteeltani sellainen kotityranni, pilkunviilaaja, hyperjämpti ja järjestelijä. Ehkä tämä pieni koti sopii mulle paremmin. Ei ole niin paljon huolehdittavaa, joten ajatuksista vapautuu aikaa muulle.  Pidän siitä.







Pienen asunnon tilaratkaisu / koroke Puutiainen.
Korokkeesta lisää täällä.

Osara futonsänky 180 x 200 Unikea
Futonpatja Porin Villa ja Peite
Valotalo ja Ply Jouko Kärkkäinen



Ennen remonttia näytti tälle