27.9.2015

NEULOO JA VOI HYVIN



Kesän aikana mä olen neulonut niin suuria neuleprojekteja, että ei ole ollut vielä mitään valmista esiteltävää. Ne lukuisat villasukat on vaivihkaa vaihtuneet aavistuksen monimutkaisempiin projekteihin (kuulette myöhemmin) ja pariin pienempään juttuun mitä oon tehnyt Huilille (ne on nähtävänä uusimmassa numerossa). Tämä huivi valmistui perjantaina ja oli yön yli venytyksessä. Neulominen oli hillitön homma, kun niin pienillä puikoilla tikutin. Piti vielä purkaakin useita kymmeniä senttejä, kun virheiden sietokyky on hiukka huono. Kuitenkin aina, kun neuloo - voi jotenkin hirvittävän hyvin. Hermolepoa haasteista huolimatta.

Tässä se kuitenkin nyt on. Lauantaina huivi muutti uuteen osoitteeseen. 
Mummi täytti 80v. ja sai toivottavasti mieluisan lahjan ♥





lanka: Madelinetosh Tosh Merino Light Snurresta
puikot: 2.25 pyöröt

Ohjeesta poiketen lisäsin viimeistä pitsikuviota muutamia kertoja, koska neuloin ohjetta pienemmillä puikoilla ja ohuemmalla langalla.

23.9.2015

HUOMASITTEKO LAINKAAN - EI TISKIKAAPPIA


Ei tullut yhtään kommenttia puuttuvasta astiankuivauskaapista. Ei yhteenkään niistä mun aiemmista
keittiöpostauksista. Vähän ehdin odottaa, että joku olisi kysynyt jotain. Onko se jo niin tavallista?

Ainakaan meille ei ollut. Asiaa piti ihan pohtia.

Tuumailtiin, että voiko vitriinejä laittaa lainkaan ja miten meidän käy, kun jäädään totuttua ilman. Ajatuksissani olin jo laittamassa astian kuivaus"kaappia" tuohon alalaatikkoon lieden aluskaapin vasemmalle puolelle. Kohta kahden kuukauden kokemuksen perusteella voin kertoa, ettei yllättäen olekaan ollut ikävä. Meillä on superhyvä astianpesukone ja se vähä mitä käsin tiskataan, hoituu kyllä. Kattilat tiskaan suoraan hellalle kuivumaan. Veitsien ja leikkuulautojen kanssa taas arvostan nykyään hyvää astiapyyhettä enemmän, kuin ennen.

Pärjäilty on.



Miten teillä? Tiskataanko kaappiin? Ollaanko ilman?
Uusia innovaatioita vai hyvin hankalaa hommaa?


19.9.2015

TALLINNA MINIMATKAOPAS: YKSI KIRPPISVINKKI JA RAVINTOLASUOSITUS










Kääk - olen unohtanut vinkata teille mun Tallinnan kaksi parasta. 
Ei siis sisutuskauppoja, eikä Telliskivi- fiilistelyä, vaan nämä kaksi pikatärppiä.

Humana Vintage Shop Stockmannia vastapäätä (osoitteessa Tartu mnt. 29) myy mielenkiintoisia ja edullisia vaatteita. Satuttiin paikalle alen aikaan. Ostin kirjavan kesämekon, konjakin värisen nahkaliivin ja hyväkuntoisen nahkalaukun. Hintaa tuli koko paketille hurjat 11,34 €. 

Vegan Restoran V (vanhassa kaupungissa, osoitteessa Rataskaevu 12). Varaa pöytä tänne jos haluat kokeilla jotain uudenlaista. Ja edullista. Otettiin lasit kuohuvaa, jaettiin kaksi valtavaa alkupalaa, jokainen joi pääruuan kanssa lasin viiniä ja jälkiruuan kanssa kahvin - hintaa illalle tuli rapiat seitkyteuroa. Menen taatusti toistekin.

Me oltiin koko porukka ihan muikeina - äiti, sisko ja minä. 


18.9.2015

MINTUNMUSTAA - BLOGGAAJA KÄVI MEILLÄ KYLÄSSÄ


Meillä kävi maanantaina mieluisia vieraita. Nappasi vielä näin kauniita kuviakin.

Lisäkuvia ja pohdintaa kodin minimoinnista Siljan blogissa.

17.9.2015

MISSÄ SEURASSA !!


STYLEROOMBLOGIT JA MINÄ

StyleRoomin bloggaajajoukko kasvaa. Tässä me nyt ollaan. Minä ja nuo kaikki ihanat. Olo on iloinen ♥

Mentorit:

Muut blogit:


Sateenkaaria ja serpentiiniä hyppää siis pian StyleRoomin kelkkaan. Muutos ei vaikuta blogin sisältöön, eikä aihepiiriin. Täällä minä edelleen näpyttelen teille - joko kaupunkikotini keittiössä tai Tyynelän tuvassa. Pohdin samoja sisutusjuttuja, maalaan ja neulon. Blogi pysyy siis teille lukijoille samanlaisena ja samalla alustalla (Bloggerissa), mutta mukaan tulevat StyleRoomin tunnisteet ja bannerit entisten Indiedaysien tilalle. Kaupalliset yhteistyöt tulen jatkossa merkitsemään tunnisteen sijaan jo postauksen alkuun, joten voit helposti päättää mihin suositteluun tartut.

Tällaiset pienet iloiset asiat antavat uutta virtaa arkeen ja uusia sosiaalisia ympäristöjä. 

Niistä ja elämästä hyvin onnellisena.
Laura ♥


Tutustu StyleRoomiin täällä ja liity mukaan myös facebookissa.
StyleRoomin uutinen aiheesta on luettavissa täällä.

16.9.2015

MEIDÄN KEITTIÖ PUUSTELLIN BLOGISSA



[ kaupallinen yhteistyö: Puustelli ]




Puustelin blogissa juttua meidän ihanasta keittiöstä.

On helpottavaa huomata, ettei muuttaisi mitään. Tää huojentava tieto istui mun ajatuksiin vasta, kun Puustellin blogia kirjoittava Anu ja meidän keittiön suunnitellut Töölön Puustellin Sampo kävivät meillä kahvittelemassa ja tekemässä juttua keittiöstä. Monesti remontin jälkeen jää johonkin epävarmuustilaan hetkeksi pyörimään. Piti ihan pysähtyä miettimään sen kysymyksen jälkeen, että todella - ei olisi tarvetta tehdä mitään toisin. Kaikki tuntuu niin toimivalle. Aamuisin ei ärsytä tyhjennellä astianpesukonetta, kun kupeilla ja kilkuttimilla on oma paikkansa. 


Kiitos onnistuneesta yhteistyöstä Puustelli ja Sampo Hagelin
Kuva Anu Harkki

Keittiöstä on saatu yhteistyöalennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

15.9.2015

JOKO MUKA ?












Tavoitin itseni sunnuntaina tuijottamasta nurkkia. Kyse ei ollut kyllästyneestä tunnelmasta, eikä pitkittyneestä väsymyksestä. Melkein parempihan olisi, jos niin olisi ollut. Pettymyksekseni huomasin, että taitaa olla mun remppalomapäivät ohi. Alkoi siihen malliin kutkuttamaan kaivella maalipurkkeja, hiekkapapereita ja tapetteja (tai no tapetteja ei pahemmin tarvitse kaivella, ne on olleet jo kuukausia tuossa lipaston päällä odottamassa seinään nostajaa). Olen kyllä vähän järkyttynyt. Kaupunkikodin puolivuotisesta remontista ei ole tämän kauempaa aikaa, kun mulla jo alkaa tuntua, että jotain pitäisi tapahtua. Toisaalta silloin on tehtävä, kun sille päälle sattuu.

Tietäisi vaan mistä aloittaa. Pitäisi priorisoida. Kaupunkikodissa tulisi tehdä vielä vähän paikkamaalauksia, hankkia listoja Erikoishöyläämöstä, kunnostaa ovia ja tuunata sähkökaapille piiloa. Mutta minunpa tekeekin mieli pistää tuulemaan Tyynelässä. Maalata / puhdistaa leivinuunin nokeamaa kattoa (vinkkejä?), maalata keittiön alakaapeille uutta väriä, tapetoida makuuhuonetta, maalata kuistia, raikastaa yläkertaa uudella tapetilla, rakentaa pajalle pihavälineille säilytystelineitä ja suunnitella pihaa, jos sille saisi ensi kesänä jotain tehtyä. Kaiken kukkuraksi näin tänään kuvan kauneimmasta leivinuunista ikinä. Valkoisesta, hyvin perinteisestä.

Tahdon kaiken.

14.9.2015

BLOGIVINKKI / UUTTA LUETTAVAA / VAI-HEIS-SA



Käy kurkkaamassa tämä: VAI-HEIS-SA

Hän on sellainen, joka tartuu sahaan tai virkkuukoukkuun. Hoitaa pihaa. Kouluttaa koiraa. Kasvattaa poikaa. Talo on ostettu, eikä rakennettu. Osa ratkaisusta ei ollut omia, joten aina on jotain vaiheissa. Nyt hän on löytänyt uuden harrastuksen. Kanavan, jolla voi kertoa keittiön ehostuskeinot, sen miten tehdään matkalaukusta sänky koiralle ja mitä muuta milloinkin keksii.

Hän on mun rakas sisko. Ainoa sisarus. Sen mun kummipojan äiti, asuu Sulon kanssa saman katon alla. Nää on ne joiden kanssa käytiin Bengtskärillä

Seurata voi myös instassa ja facebookissa.

11.9.2015

HUOMENNA MYYNNISSÄ




Täällä on käynnissä hinnoittelu. Huomenna SE on. Nähdäänkö?

ps. tapahtuma on autoton

9.9.2015

KOKEMUKSIA PESUPÄHKINÖISTÄ PYYKINPESUSSA

On joitain asioita, jotka on mulle epämääräisiä ituhippihommia, vaikka miten muuten ekoasiat kiinnostaa. Pesupähkinät kuuluivat siihen lokeroon. Se, että tunkisin pähkinöitä vaatteiden sekaan, kuulosti lähinnä hupaisalle. Mutta fakta on - joitain asoita säännöllisesti tekemällä ne muuttuvat tavallisiksi. Samalla tavalla, kun naapurin thairavintolan tuliset keitokset asettuvat arkiruuaksi perunan rinnalle, pankkiasioita hoidetaankin kännykällä konttorin sijaan, saleilla hikoillaan henkilökohtaisen valmentajan kanssa ja kapeiden lahkeiden jälkeen vedetäänkin jalkaan ne liehuvat ysärit, joiden paluu on jo kirottu useampaan kertaan. Maailma muuttuu ja aiempi ihmetys sen mukana.

Meillä on pesty pähkinöillä viime maaliskuusta saakka. Silloin kirjoitin ekotiskiaineista ja sain Nordic Health Systemsin Vesalta pienen paketin pesupähkinöitä testiin. Sen jälkeen en osannut enää muuta ostakaan. Kohta puoli vuotta siis pähkinät on pyörineet kotona kaiken pyykin kanssa. Annostelen hieman yläkanttiin, heitän pähkinät pussiin ja rusikoin shampoopullolla. Pesun jälkeen hykertelen onnesta, kun kippaan muhjut biojätteeseen. Pahvipaketin ansiosta muoviroskan määrä pienenee ja mua hymyilyttää entistä enemmän. Pesutulos on aina arkipyykkiin ok, eikä vaatteiden värit kulu samalla tavalla, kun ennen käyttämäni pesunesteen kanssa. Erityisen iloinen oon, että onnistuin taas tyrmäämään omat ennakkoluuloni. 

Mitä "minähänensiihenhommaanrupea" mörköjä teillä asuu? 

2.9.2015

SISUSTUSBLOGGAAJIEN KIRPPIS LA 12.9.

Se 255 tavaraa ei riittänyt. Vielä lähtisi punaoranssia Teemaa, valaisimia, retrokirjoituskone, tarjottimia, vanhoja matkalaukkuja jne jne. 

Tavataanko Veturitalleilla?