30.1.2016

JÄÄTÄVÄN RUMIA VAIHTOEHTOJA



Mikä siinä on, ettei design ulotu kaikkialle? Saisi ulottua. Etenkin sellaisiin joka päiväisiin esineisiin, joita on pidettävä esillä. Pahimpana esimerkkinä asiasta on kylpyhuoneen kalusteet - valaisimet, suihkuverhojen kiskot, pistorasiat ja sokerina kakun päällä - lattialastat. Niistä siniharmaista ankeuttajista pitäisi maksaa monta kymppiä. Pulasta minut pelasti rautakaupan harjanvarsi ja irtopää. Hintaa koko komeudelle tuli viitisen euroa. Enää ei tarvitse lanata lattiaa silmät suljettuna.

Olenko turhan tarkka vai onko sulla samanlaisia ongelmia?



[ [  löydät minut täältä : facebookinstagramstyleroombloglovinpinterestravelry  ] ]


29.1.2016

RIEMU

Hei vinkvink - oothan näistä jo kuullut? Korut kotimaista koivuvaneria. Nämä ja muita syötävän herkullisia löytyy täältä. Ja mikä parasta Riemupuodin takana on ihana Maru. Näinhän se on, että aurinkoiselta tyypiltä tilaa korvakoristuksia mieluusti.


26.1.2016

JOS OSAISIN MAALATA TAULUN





Jos osaisin maalata taulun, maalaisin maiseman. En muotokuvaa, enkä rakennusta, vaan ehdottomasti maiseman. Sen mikä näkyy Tyynelän pihasaunan edustalta vanhan navetan nurkalta. Muistaisin laittaa siihen ne ojan pohjan korkeat liehuvat korret ja taivaanrannan värit auringon laskiessa. Maalaisin sen kohdan, koska siinä mä istuskelen saunan edustalla ja olen onnellisin.

Mutta minäpä en osaa. Enkä ajatellut itseäni kokeilemaankaan haastaa. Ei ole enää tarvetta, koska sain äidiltäni jotain, joka toimii tehtävässään ja lisäksi osuu minuun oikein. Äiti maalasi taulun maalaismaisemasta. Ja mikä ihmeellisintä - se on minulle tuo meidän pihan peränurkka. Tätä katsoessa saan sen saman tunteen.

Koska heräisimme mielellämme hymy huulilla, kiinnitti Janne sen makuuhuoneen seinään. Ehkä katsotaan yhdessä samaan suuntaan aina aamusta alkaen.

Tämä on minun mielenmaisemani. Tasaisesta sielun maisemasta löytyy muuten hyvä kirjoitus täältä. Siinä nautin etenkin osasta, joka käsittelee ajatuksia työstä.

Voikaa hyvin!



[ [  löydät minut täältä : facebookinstagramstyleroombloglovinpinterestravelry  ] ]


24.1.2016

KODIN SIVU- JA PÄÄROOLEISSA VAI KULISSEISSA?

En sanoisi, että pääosassa, mutta juonen kannalta ratkaisevassa roolissa kuitenkin; jotain mitä en ole aiemmin tullut ajatelleeksi - sohvan merkitys. Taitaa olla niitä asioita mitä arvostaa, kun sitä ei ole. 

Maalla meillä on näin suuri. Mahdutaan molemmat makaamaankin. Pinta on villaa ja se tuntuu talvellakin ihanalle. Kaupunkikodissa taas vietetään hyvin erilaista elämää, kun asuinhuoneessa on ainostaan yksi nojatuoli. Minä istun Kiltallani keittiössä ja Janne laiskanlinnassaan. Onhan siinä paljon sitä kovasti kaivattua omaa aikaa, mutta Tyynelässä sitten yhteisen oleilunkin arvottaa aivan toisella tavalla. Läsnäolo on tärkeää, vaikkei ihan joka minuutti mitään sanoisikaan. Ja sekin, että saa olla hiljaa lähellä.

Maalla asiat ovat siis hyvin ja kaupunkikodissakin kohta - aion tunkeutua samaan huoneeseen. 
Miten? Se selviää pian. 

Ja se päärooli kodin käsikirjoituksessa - sitä minulle näyttelee patja. Hyvänä kakkosena seuraa ruokapöytä, joka pitää yllä sosiaalista pöhinää. Statistina kulisseissa taas seisoskelee kirjahylly - siitä en luopuisi, muttei se ole aktiivisessakaan käytössä. Lähinnä täydentää sitä mitä koti, ja mitä minä olen.

Janne täällä spekuloi, että jos hän saisi valita vain yhden huonekalun, niin se saattaisi olla vuodesohva. Siinä kuulema voisi nukkua, loikoilla ja syödä. Ei kuulema ole mitään sen monipuolisempaa.

Samaa, eri vai mitä mieltä?


[ [  löydät minut täältä : facebookinstagramstyleroombloglovinpinterestravelry  ] ]

20.1.2016

ENNEN OLI , NYT ON




Tiedättehän sen, kun remontin loppusuoralla jää laittamatta vähän listaa sieltä ja se toinen "pikkujuttu" tuolta. Silloin toivoo ainoastaan, että pääsisi jo muuttamaan sisään. Ei jaksa enää. Ei kiinnosta. Siinä sitä kaikkensa antaneena jotenkin kuvittelee, että kyllä ne varmasti tulee hoidettua myöhemmin. Mutta arvatkaapa mitä - EI MUUTEN TULE. Kaivelin vanhoja kuvia, että saisin vähän potkua. Jos tulisi tehokas ja voimakas olo. Ehkä kaivaisin ne välineet esiin ja aloittaisin listaltani edes jonkun roikkuvan puuhan selvittämisen.


Pitäisi:

- fiksata kaasumittarin kiinnitys
- listoittaa loput ovet
- paikkamaalata loppuremontissa kärsineet kohdat
- laittaa olohuoneeseen yleisvalaistus
- tuunata sähkökaapille kotelo
- porata taulut seinään
- vaihtaa eteisen kaappien kahvat
- kiinnittää puuttuva hylly kattilakaapista
- löytää jostain inspis näiden tekemiseen
- toivoa, että jos on unohtanut jotain, niin sitä ei enää myöhemminkään muista
- osata sanoa: valmis


Kuvia selatessa tuli ihan onnellinen olo. Hyvin me vedettiin. Suunniteltiin, tehtiin ja teetettiin. On tämä vietävä loppuun ennenkun uusiin projekteihin alkaa. Ainakaan isompiin. On meinaan hiukan huvittavaa huomata, että kuvia katsoessa ei tullut ahditusta eikä epätoivoa - enemmänkin kaipuuta. Minkähän kämpän sitä seuraavaksi räjäyttäisi?



[ [  löydät minut täältä : facebookinstagramstyleroombloglovinpinterestravelry  ] ]


14.1.2016

ÄÄNESTÄ UNELMATAPETTIA

/ / / / / / / Yhdeksän bloggaajaa, yhdeksän uniikkia tapettia. Yleisön äänet ratkaisevat.  / / / / / / /



Kuvassa mun suunnittelema kuosi "Halkopino", jonka tapetoitiin siskoni seinään.
Lisäkuvia täällä.

Suosikkiasi pääset äänestämään täällä.
Ääänestysaika to 14.1. - 14.2.2016 



12.1.2016

- 300 TAVARAA

On aika tehdä tunnustus ja tilittää tulokset. Tässä.

Minä olin ennen se joka ostin jokaista uutta lomaa suunnitellessani uudet bikinit, mekon, topin minkä vaan. Postimyyntifirman pakettia tuli joka toinen viikko, jos oli kausi päällä. Ostin useita tuotteita valitakseni ja palauttaakseni. Palauttaessani päätin vaihtaa johonkin muuhun, että saisin edes jotain. Tuli tilattua "vain ne yhdet leggarit" ja samaan pakettiin parit liivit, perus t-paidat ja neuleet, halpaa kun oli. Ja puolihuonoja ei jaksanut pakata ja palauttaa. Kotiin hankin mattoa maton perään ja kuppeja kaapit täyteen. Laatikot pursuivat eri kauppojen paperikasseja. Tavaraa oli, arvostusta ei. Vaatekaapissa  vain se yksi uusi vaate ja niitä vanhoja rytkyjä. 

Olen pitkään tunnustellut sitä johtuiko tämä tyhjyyden tavaralla täyttäminen mistä. Siitä omasta epävarmuudesta? Hyväksytyksitulemisen tarpeesta? Pinnallisuudesta? Aivoinfarktien jälkeisen kotiin jäämisen tuomasta ylimääräisestä ajasta? Lapsuuden köyhyydestä? En ole löytänyt asiaan yksiselitteistä vastausta, mutta muutoksen olen tehnyt. Tuntui, ettei maltillinen vähentäminen riittänyt saamaan aikaan tarpeeksi suurta tulosta, joten päätin toteuttaa ihmiskokeen itselläni. Asetin aikarajaksi vuoden ja ajattelin, että kokeilen olla ostamatta uutena, paitsi tarpeeseen. 

Vuosi meni. Meni seuraavatkin viisi kuukautta. Tuli tämä hetki, jossa istun tässä tilittämässä tuloksia. En tunne taakseni katsoessa ylpeyttä onnistumisista, vaan pikemminkin häpeää sitä edeltäneestä ajasta. Tämä on hyvä, koska se potkii minua edelleen eteenpäin.

No mitä sitten havaitsin? No olen ostanut vähemmän ja muutenkin eettisemmin. Vuoden saldoksi sain kotimaiset Kainon shortsit, kotimaiset Vietto shortsit, Mangon hellemekon, luomupuuvillaisen People Tree topin, &Other Stories kauluspaidan ja Marimekon paitamekon. Kuusi vaatetta on huomattava vähennys aiempaan verrattuna. Vanhat vaatteet alkoivat tuntumaan ihanilta nekin, kun upouutta ei roikkunut rinnalla. Huomasin, etten edes kirpputorilta osta ihan hyvää. Sinnekin jää paljon mielenkiintoista ja haluttavaa, mutta tarpeetonta. Nyt tästä päätöksestä on kulunut jo kohta puolitoista vuotta ja huomaan - uusi malli on jäänyt pysyväksi toimintatavaksi. 

Ihmiskokeen aikana muuttui muutakin. Muutimme myös pienempään kaupunkikotiin. 81,5 neliötä vaihtui 41,5 neliöiseen yksiöön. Muuton ja muutoksen yhteydessä luovuin yli 300:sta tavarasta. Sanon "yli" siksi, etten enää sen jälkeen kokenut tarpeelliseksi todistaa itselleni, enkä jaksanut enää pitää tukkimiehen kirjanpitoa. On löytynyt sellainen uusi, ihana, vähän pysähtynyt olo tila, jossa ei tarvitse kokoajan tavoitella uutta. Suunnitelmat on pidemmällä tähtäimellä ja hankinnat tehdään harkitummin. Ostetaan paljon vanhaa, jonka kaupan hyllyyn purkamisesta ei synny enempää pakkausjätettä. Tuntuu hyvälle sekin.

No miksi sitten tämä kuva tässä tekstissä? Toimikoot se hyvänä esimerkkinä asista - täällä on meinaan käyty keskustelua keittiönpöydästä. Olen selannut nettikirppareita, lähetellyt viestejä tutuille vanhan tavaran kauppiaille ja suunnitellut millainen tähän sopisi. Toivoin isompaa, pyöreämpää ja puista. Tuntui, että ikkunan vieressä istuttaan aina ahtaasti. Tuvasta puuttui tupamaisuutta. Perjantaiaamuna sain sitten suostuteltua Jannen mööbelivalssiin ja pöytä kääntyi kuvan asentoon. Yhtäkkiä meillä olikin tilaa. Vähän hävetti taas. Olisin pikaistuksissani taas jo ollut hankkimassa uutta. Tai siis vanhaa. Mutta asia ilmeisesti oli ratkaistavissa näin helposti. Janne pääsi vähän nälvimään. Syystä.


[ [  löydät minut täältä : facebookinstagramstyleroombloglovinpinterestravelry  ] ]


11.1.2016

#UNELMATAPETTI -KISA





Kilpailu on alkamassa, tapetti seinässä ja tietty perhosia oli mahan pohjassa.

Oikeastaan kilpailussa ei enää ole jännitettävää. Mulle kaikkein suurin juttu oli saada tuo kuosi seinään. Nähdä miten se toimii suurena pintana. Hommaan saatiin tuossa vähän lisäjännitystä, kun tiukan aikataulun vuoksi toteutus meni niin, että sisko perheineen lomaili lämmössä sillä aikaa, kun talonvahti oli tapetointihommissa. Amatöörin tapetointihommat on muutenkin sellaisia, että aina jännittää, vaikka tekisi itselleen vaan. Silloin, kun joutuu vastuuseen toisen seinästä, tunne on lähempänä kauhua. Mustavalkoisissa kuvissa ollaan yöllä saavuttu siskolle ja alettu levittämään tapetteja lattialle, että saisi jotain kosketusta tulevaan. Tällä huonekorkeudella vuodat olivat kohtuullisen pitkiä ja mä kiittelin, että ne oli valmiiksi pätkitty kohdistettaviin paloihin ja numeroitu. Mä leikkasin, Janne levitti liimaa ja yhdessä nostettiin seinään. Selvittiin ilman äänen korottamista. Yöllä puoli kahdelta oltiin valmiita ja saunottiin lievästi hysteerisissä tunnelmissa. Jannella oli jostain syystä käytössä mun kummipojan huppupyyhe pupun korvilla. Unta ei tarvinut kauaa odotella. Aamulla kuvattiin, käännettiin kalusteita ja taas kuvattiin. Täytyy sanoa, että tämä meni kyllä sarjassani "erikoiset yökyläilyt" listan ykköseksi, vaikka vähän kummallisissa tunnelmissa sitä on tullut joskus ennenkin oltua. Ei siitä sen enempää. 

Jäämme odottamaan, että tapettikisan äänestys aukeaa. Ilmoittelen. Käykää odotellessanne tutkimassa instassa #unelmatapetti jos sinne alkaisi jo ilmestyä muidenkin töitä. Pari aivan upeaa siellä jo olikin.

Tapetin suunnittelusta postaus täällä.





ps. Muistakaan mennä osallistumaan Econ kaikille avoimeen Instagram-kilpailuun, jossa voi voittaa 200€:lla tapetteja joka viikko. 
Ota kuva kauniista tapetista, lataa se instagramiin ja merkitse #unelmatapetti. Lisätietoa löydät täältä.

Kilpailut järjestää: K-Rauta, Rautia, WallVision ja Metsä Board


[ [  löydät minut täältä : facebookinstagramstyleroombloglovinpinterestravelry  ] ]


6.1.2016

ISÄNTÄ EMÄNNÄNKAAPIN OSTI

Usein asiat tapahtuvat, niinkuin on tarkoitettu. Olin hinkunut kauan emännänkaappia, eikä se ainainen nettikirppiksillä roikkuminen ja osto&myynti liikkeiden koluaminen ainakaan auttanut asiaa. Mentiin sitten Alles Gute Vintageen ihan yllättäen ja siellä se seisoi. Ulkovarastossa, jossa oli aarteita niin, etten edes sisään mahtunut sitä tutkimaan. Janne pujotteli sisään ja totesi sopivaksi. Me mietittiin hetki vielä Tyynelässä olisiko se passeli. Sitten soitin Mikalle, että tehdäänkö kaupat ja kaappi seisoi jo seuraavana päivänä Tyynelän tuvassa. Huhhei miten hyvä. Vähän pienempi malli, kun tavallisesti. Eli sopii tälle himpun alle 160 senttiselle emännälle tosi hyvin. Jälleen meillä on aavistus enemmän kepeää, sekä leikkisää väriä ja yksi uusi asia on viivattu haavelistalta yli.


ps. pakkasia pidellyt. Lattiat täynnä räsymattoja. Saunalle vievät vedet juoksutettu tyhjiin. Ikkunateipit ei auta. Tekisi mieli tunkea ikkunan välit täyteen villaa. Silti en vaihtaisi päivääkään.





Alles Gute Vintage on Sauvossa. Menkää käymään jos siellä päin liikutte. Kesäaikaan auki päivittäin 10-20. Muuten sopii soitella. 

4.1.2016

KURKI LÄÄKEKAAPILLA



Sekoitin maaleja, maalasin, leikkasin tapettia ja liimasin. 

Meillä oli ennen Tyynelän eteisessä valkoinen lääkekaappi. En halunnut enää kiinnittää sitä paikoilleen tapetin uusimisen jälkeen ja se ajelehti viikkoja ympäri alakertaa paikkaansa etsien. Kun tuvan seinä oli maalattu mustaksi keksin sen - yhdistin ylijääneen mustan värin makuuhuoneen maalaamisesta jääneeseen vanhaan roosaan ja tadaa - meillä on harmaa lääkekaappi. Lisäsin vielä raidan pelkkää roosaa ja liimasin eteisen tapetista ylijääneen kurjen kaapin ovelle siipiään leyhyttelemään. Lopputulos on mieleinen. Kaapin itse sekoitetusta sävystä tuli kivasti juuri vähän seinää vaaleampi. Uunin ympärille kertynyt maskuliinisuus sai aavistuksen hömppää ympärilleen, eikä tunnu enää niin tummalle. Ehdin jo uhkailla Jannea, että jonain päivänä maalaan hormin roosalla tai keltaisella, kun tekee mieli leikkiä värien kanssa. Saas ny nähä jos hän siltä säästyisi.





maali - Annie Sloan kalkkimaali, joita saa mielensä mukaan sekoitella
tapetti - Eco Wallpaper Dancing Crane 3650

3.1.2016

ARABIAN TALOUSLEVYT


Joulun aika oli täydellisen onnistunut - paketeista ei paljastunut turhaa krääsää ja sain syödä hankkimani Goodion raakasuklaat suuremmilta osin yksin, koska ne ei olleetkaan kaikkien makuun. Olo oli onnellinen, kuusi tuoksui, joulufiilis löytyi ja se kiistelty kynttelikkökin sai palaa kaikki pyhät läpeensä. 

Kuten moni teistä tietääkin jo, meillä ei arvosteta yllärilahjoja, ellei ne ne ole käytettynä ostettuja tai kuluvaa sorttia. Jos näin on, huomaan, että lahjansaajaa on oikeasti ajateltu. Tänä jouluna mulle tuli hämmentävän monta pakettia. Vähän huolestutti. Onneksi kääreistä ei paljastunut mitään turhaa, vaikka joukossa oli yksi epäilyttävä pehmeä pakettikin. Saimme Arabian talouslautoja, vuoden museokortit, jalkarasvaa, vadelmapalasaippuaa ja Tyynelään aterimet. 

Niin ja siellä  pehmeässä paketissa - siellä oli treenihousut. Niitä pääsen testaamaan heti tammikuussa, kun kolmen kuukauden PT-treenit alkavat. Saa toivottaa onnea matkaan, kun me lähdetään kahdestaan metsästämään kadonnutta liikkuisen iloa.

Ihanaa alkanutta vuotta!