24.1.2016

KODIN SIVU- JA PÄÄROOLEISSA VAI KULISSEISSA?

En sanoisi, että pääosassa, mutta juonen kannalta ratkaisevassa roolissa kuitenkin; jotain mitä en ole aiemmin tullut ajatelleeksi - sohvan merkitys. Taitaa olla niitä asioita mitä arvostaa, kun sitä ei ole. 

Maalla meillä on näin suuri. Mahdutaan molemmat makaamaankin. Pinta on villaa ja se tuntuu talvellakin ihanalle. Kaupunkikodissa taas vietetään hyvin erilaista elämää, kun asuinhuoneessa on ainostaan yksi nojatuoli. Minä istun Kiltallani keittiössä ja Janne laiskanlinnassaan. Onhan siinä paljon sitä kovasti kaivattua omaa aikaa, mutta Tyynelässä sitten yhteisen oleilunkin arvottaa aivan toisella tavalla. Läsnäolo on tärkeää, vaikkei ihan joka minuutti mitään sanoisikaan. Ja sekin, että saa olla hiljaa lähellä.

Maalla asiat ovat siis hyvin ja kaupunkikodissakin kohta - aion tunkeutua samaan huoneeseen. 
Miten? Se selviää pian. 

Ja se päärooli kodin käsikirjoituksessa - sitä minulle näyttelee patja. Hyvänä kakkosena seuraa ruokapöytä, joka pitää yllä sosiaalista pöhinää. Statistina kulisseissa taas seisoskelee kirjahylly - siitä en luopuisi, muttei se ole aktiivisessakaan käytössä. Lähinnä täydentää sitä mitä koti, ja mitä minä olen.

Janne täällä spekuloi, että jos hän saisi valita vain yhden huonekalun, niin se saattaisi olla vuodesohva. Siinä kuulema voisi nukkua, loikoilla ja syödä. Ei kuulema ole mitään sen monipuolisempaa.

Samaa, eri vai mitä mieltä?


[ [  löydät minut täältä : facebookinstagramstyleroombloglovinpinterestravelry  ] ]

12 kommenttia

  1. Olen Jannen kanssa aivan yhtä mieltä. Sohvahan on aivan keskiössä. Mitä muuta sitä voi tarvitakaan? Jos joku muuta sanoo, niin teeskentelee =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Janne on varmasti iloinen, kun lukee tän. Siitä on jotenkin häiritsevän ihanaa joskus, kun mä oon väärässä :D

      Poista
  2. Ihanan näköinen sohva. Minulla on ajoittain ikävä meidän lainassa olevaa punaista sohvaryhmää. Meillä on tällähetkellä lainassa miehen veljen iso moderni löhösohva, jossa on vaikea saada istuessa ryhdikästä asentoa. Tykästyin nykyisen lainasohvan ulkonäköön, kun se meille tuli, mutta kyllä meidän vanhan sohvaryhmän istumismukavuus on ihan omaa luokkaansa. Mutta eiköhän se joskus takaisin kulkeudu :) Ja on ihanaa, kun vieressä on ihminen jonka kanssa voi istua vaikka ihan hiljaa. Se kruunaa sohvan kuin sohvan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäkin on itseasiassa aika syvä, mutta niin jämäkkä, että tyynyn kanssa saa hyvän istumaasennon. Mulle tää on sopivan syvyinen, kun pidän risti-istunnassa istumisesta. Se on mulle ominaisin asento.

      Toi lainasohva käytäntöhän on ihan nerokas. Se on niin kallis huonekalu, ettei sitä kyllä kovin herkästi lähde muuten vaan uusimaan.

      Se on totta! Hiljaisuus on monessa ihmissuhteessa se paras testi. Silloin tietää olevansa hyvässä seurassa, kun hiljaa oleminen on helppoa.

      Poista
  3. Otsikkosi sai heti huomioni,kun olet käyttänyt tollasta vertausta, koska musta on tuntunut, että lavastan täällä kotonani tätä oman elämäni näyttämöä aikamoisella intohimolla tällä hetkellä. Ja siis rakastan vertauskuvia ja dramatiikkaa..."näytä,millainen kotisi on,niin kerron,millainen ihminen olet" :)
    Mulla on tosi iso sohva,jossa on toinen puoli sellainen rahiosa, sohvan on todellakin oltava iso ja mukava löhöilyyn,en juuri koskaan istu siinä. Olen pitkään lukenut postauksiasi ja nauttinut kotinne selkeydestä ja sen rakentumisesta pala palalta teidän näköiseksenne. Oma kotini on rönsyilevä,melkein vastakohta teidän asunnoillenne,mutta sisustamisessa se onkin parasta, että jokainen saa luoda juuri omannäköisensä kodin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa - mä ajattelen aika samalla tavalla. Kirjoitinkin kerran siitä "mitä kirjahyllysi kertoo sinusta". Se teksi on täällä: http://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2013/08/mita-kirjahyllysi-kertoo-sinusta.html Oon samaa mieltä myös lavastamisesta. Mähän liikuttelen täällä vähän väliä jotain paikasta toiseen, maalaan tuoleja tai seiniä uusilla väreillä, rakastan muutosta ja olen vaihtelunhaluinen. Se ei ole levottomutta, vaan sitä, että koti elää ympärillä tunnetilojen mukaan. Tällä hetkellä kaipaan lisää leikkisyyttä ja pastelleja. Se miltä näyttää (ja se, että näyttää aina uudelle) virkistää, rauhoittaa ja mielyttää silmää.

      Kiva, kun tulit kommentoimaan:) Hauskaa kuulla millaisia ajatuksia tekstit ja kuvat herättää. Tuli hyvä mieli!

      Ja kyllä - se on parasta, kun se on omaa ja omanlaista.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiva kuulla:) Keskiviikkona kaartaa pakettiauto tähän pihaan ja nähdään tuliko tehtyä hitti- vai hutihankinta.

      Poista
  5. Jos vain yksi huonekalu saisi olla, ottaisin sellaisen, jota käytetään nukkumiseen. Syödä voi ilman huonekalujakin, mutta vaikka joskus olen nukkunut maassa tai lattialla ilman pehmusteita, pitemmän päälle se voisi tällaiselle pullamössölle käydä epämukavaksi. Jos kerran muita huonekaluja ei olisi, paras vuode olisi patja lattialla. Siitä ylettyisi sitten syömään, vaikka ruoka tarjoiltaisiin lattialta. Siinä mahtuu myös oleilemaan suurempi seurue kuin sohvalla tai vuoteella, kun voi käyttää lattiaa jatkona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Olet niin oikeilla jäljillä. Patja lattialla olisi just hyvä ainoaksi:) Päiväpeitto vaan päälle ja pari tyynyä, niin siinä olisi sohva. Mun valinta ykköseksi oli itselle ihan ilmiselvä. Patja-asia on ollut ajatuksissa pinnalla, kun kaupungissa on tällä hetkellä niin täydellinen patja, että sitä on maalla ikävä. Maalla on muotoutuva vaahtomuovipetari ja se on kylmällä ilmalla kohmeinen (siis jäykäksi jäätynyt) ja viileä. Kaupungissa taas Porin Villan ja Peitteen jämäkän futonin päällä saman firman villapetari, joka on ihan yleellisen tuntuinen - ihan mahtava. Pehmeä ja lämmin! Tällainen unta rakastava ihminen tykkää!

      Poista