TOINEN KODIN KAAMEISTA MÖYKYISTÄ












Huutomerkki! Kuin käsinvärjätty batiikkihuivi muuten minimalistisen asun kanssa. Tai papukaija puluparvessa. Sellainen on tuo meidän musta televisio muuten melko vaaleassa asuinhuoneessa. 

Asuinhuoneen koko on noin 5 x 5 metriä ja siellä röyhkeästi tönöttää noin valtava televisio. Asia, minkä mä voisin hävittää kokonaan. En ole koskaan ymmärtänyt noiden vehkeiden päälle. Ensimmäisessä kodissani asuin kokonaan ilman. Nykyäänkin on aivan yhdentekevää mistä ne Kotikatsomon sunnuntai-illat ja maanantain dokumenttiprojektit katselen. Myöskään "Noin viikon uutiset" ei pidä sisällään sellaisia erikoistehosteita, jotka kalpenisivat vähän pienemmältä näytöllä tiirailtuna. 15 tuumaisen läppärin ruutu riittää varsin hyvin. Se, etten kaipaa isoa ruutua, voi osittain johtua siitä sokeasta alueesta, mutta suurin syy on varmaan se, että koen isosta aparaatista olevan enemmän harmia, kun iloa. Etenkin näin pienessä kodissa, jossa sitä ei saa tehokkaasti maastoutettua.

Samalla tavalla, kun niistä kylpyhuoneen jäätävän rumista vaihtoehdoista puhuttaessa, ihmettelen tässä miksi muotoilu ei pysy muun kehityksen matkassa. Toki onhan aparaatit ohentuneet vuosien varrella, kanavaa saa kääntää kaukosäätimellä ja smart tv:n applikaatioista voi asentaa käyttöön haluamansa, mutta miksi ne itse laitteet on aina mustia möhköjä. Voisiko joku keksiä vaikka valkoisen (tai beigen tai harmaan) näytön? Se ei kirkuisi niin kovasti kaiken keskellä.

Muuten mä olen edelleen meidän asuinhuoneeseen erityisen tyyväinen. Tila toimii käyttötarkoituksissaan erinomaisesti. Nostettiin hetki sitten noi Muuramen kaapit ja laatikot pitkältä metallijalaltaan kuution muotoon, siirrettiin tv korokkeen päälle ja tuolit ikkunan edestä vinottain vasemmalle. Vähän ällityin, että näin pienessä kodissakin voi vaihtaa järjestystä. Tällainen pienikin muutos piristää ja miellyttää silmää. On kiva, kun on vähän uutta kaunista katsottavaa. Onneksi me molemmat ollaan vaihtelunhaluisia, niin mun ei tarvii olla se, joka toisen poissaollessa on salaa rymsteerannut koko kämpän uuteen uskoon. Niitäkin kuulema on?

Seuraavaksi haluaisin rymsteerata nuo nojatuolit raheineen jonnekin uuteen kotiin ja hankkia tilalle toisenlaiset mallit. Ehkä hillitymmät. Huomasin, etten kaipaa kaupunkikotiin niin kirkkaita värejä. Kirppareita on kierretty tehokkaasti, mutta tuloksetta. Myös olohuoneen valaisimet odottavat asennusta. Ne haluaisin piakoin kuntoon. Innostusta on. Kun vaan aikaa olisi.

No lopuksi vähän tuohon otsikkoon vielä - tituleerasin siinä telkkaria toiseksi kodin kaameista möykyistä. No se ensimmäinen sitten? Se on se ilp.