1.12.2016

HIUKAN ROMANTIIKKAA ARKEEN ?










Reissutyö. Joko hirveästi aikaa erillään tai kamalasti yhdessä.


On kiire. Juostaan töiden perässä; kieli pitkällä ympäri kaupunkia. Yrittäjän arki ei kai ole yhtenäkään päivänä samanlaista. Siihen tulokseen mä olen näinä kahtenatoista kuukautena tullut. 

Arki on erilaista. Jannella lähinnä töitä. Minulla yhdistelmä työpäiviä ja lepopäiviä. Hyvässä suhteessa, ettei vauhti hyydy. Työelämä on aivan toisenlaista, kun Citymarketin aikaan. Tai ylipäätään silloin ennen sairastumista

Yksi asia arjessa ei kuitenkaan ole muuttunut. Se on meidän iltarutiini. Meillä on tapana mennä aina yhdessä nukkumaan. On ihanaa sanoa muutama sana, kertoa päivästä ja siitä miltä tuntuu. Nukahtaa yhdessä. Harmillisen harvoin se hetki osoittautuu hyvin lyhyeksi ja päivän ainoaksi laatuajaksi. Ehtii juuri vaihtaa kuuluiset ennen, kuin toisesta päästä sänkyä alkaa kuulua se tutuksi käynyt kuorsaus.

Meillä on onneksi käytössä toinenkin tapa viettää enemmän aikaa yhdessä. Se on toisen työmatkoille mukaan tunkeutuminen. Tai siis tarjoutuminen. Yksin kuulema ei olisi niin mukavaa olla ja mennä.

Hyvä puoli yrittäjänä toimimisessa on se, että saa järjestellä omat aikataulunsa. Janne voi yrittää ajoittaa kohdekierroksensa niin, että mulla olisi mahdollisuus päästä mukaan. Ja mähän voin usein näpytellä konettani mistä päin maailmaa vaan. Hotellissa toisella puolen Suomea voi tuntua jopa minilomalle. Saa aamulla lautaselleen hedelmiä ilman, että kaivaa kuorimaveistä kaapista. Ja menomatkalla ehtii käydä läpi kiinnostavia kuulumisia tai suunnitelmia. Puhua tiukoistakin paikoista. Joskus autossa on jopa helpompi aloittaa ankeasta aiheesta. Siinä ei ensimmäisenä tarvitse nähdä toisen katsetta, vaan voi antaa hetken aikaa ajatella ja jatkaa sitten, kun hetki on oikea. Tunnelma on rauhallinen, kun lumiset maisemat lipuvat ohi.

On ollut todella tärkeää löytää ne omat tavat hoitaa parisuhdetta. Tehdä näistä kierroksista enemmän yhdistävä tekijä, kun erottava. Etsiä sopiva hotelli ja se paikkakunnan kivoin ravintola. Hiukan romantiikkaa arkeen. Lähtiessä voi vielä käydä kirpparin kautta. 

Reissuun lähtemisen kynnys on nykyään melko matala. Töiden tekeminen junassa tuntuu ihan hyvälle ja päivän päätteeksi onkin sitten jo perillä. Pakkaamisessakin olen jo melko konkari ja jos jotain joskus jää, osaan ottaa rennosti ja pärjään vähemmälläkin. Sitä paitsi monen hotellin respasta saa sen hammasharjan hankittua.

Matkustaessa on jo löytynyt selkeitä lempihotelleja. Niitä, mihin mennään kerta toisensa jälkeen. Tällä viikolla nukuin taas Jyväskylän Pöllöwaarissa (huom! joulun aikaan illallisella on ihan mahtava alkupalapöytä!!) ja useamman rauhallisen yön olen viettänyt siellä vesitornissa. Nämä postauksen kuvat on Porvoon ihanasta Onnista.





4 kommenttia

  1. Rupesivatkin nuo kuvat heti näyttämään niin tutuilta, että piti hetken miettiä, oletko käynyt meillä vai Sicapellessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Näyttäisipä kotonakin tuolta.

      Mä muuten muistelisin, että yhden suosituksen tuonne paikkaan taisin lukea juuri sulta. On kyllä mahtavat ruuat ja miljöö. Oikeassa olit.

      Poista
  2. Nautitaan jokaisesta hetkestä ja niistä romanttisista hetkistä arjen keskellä myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä!! Ei niitä isoja iloisia asioita elämässä tule turhan usein. Siksi ois tosi tärkeää jokaisen osata nauttia arjesta:)

      Poista