VANHA TALO, UUSI VÄRI

Kaupallinen yhteistyö: Virtasen maalitehdas

Janne on viime viikot lähinnä roikkunut talon seinällä. Mun kummipoika kysyi säilytetäänkö häntä nykyään siellä. Vastasin, että kyllä joo. Iltaisin se hiukan hankaloittaa nukahtamista, kun tuppaa meluamaan, mutta muuten ihan kätevä näin.

Meillä on kesän aikana ollut paljon vieraita; blogikavereita, ystäviä, perhettä, yksi mun kummilapsista, eräs ihana ex-kollega Oulusta saakka. Mä olen emännöinyt ja lomaillut. Laittanut ruokaa. Kiertänyt kirppiksiä. Janne on ollut järjettömän ahkera. Maalannut koko talon jo kertaalleen. Yksin. Mun kädenjälki näkyy vain kuistissa, johon sudin vaaleaa ja tummempaa harmaata. Kaikesta muusta kunnia kuuluu Jannelle. En ole koskaan ennen ollut näin ylpeä miehestäni. Se tuntuu huolenpidolle. Rakkaudenteolle sekä taloa, että minua kohtaan.

Tältä meillä näyttää nyt. Yhden maali kerroksen jälkeen.

Yhtenä iltana saunan jälkeen pihalla istuessamme vertailimme kommentteja maalin käytettävyydestä.

Minä sanoin:

• todella peittävä
• elävä pinta
• ihana matta
• liukuva ja öljyinen
• kevyt maalata

Janne sanoi:

• tosi peittävä
• helposti käsiteltävä
• hyvin levittyvä
• elävä pinta
• kaunis, kun vaihtaa sävyä valosta riippuen (näteimmillään ilta-auringossa)

Kaiken sen jälkeen, mitä olemme kuulleet talonmaalausprojekteista, ei urakan laajuus tullut yllätyksenä. Vaikka miten tahtoisin romantisoida hommaa, en siihen kykene. Se on ollut rankkaa. Todella rankkaa. Jokatapauksessa tämä on ollut kaiken sen vaivan arvoista. Pielilautojen vaalea harmaa sointuu talon väriin pehmeästi. Lopputulos on mahtava ja värisävy pihapiiriin ja fiilikseen aivan täydellinen.

Maali on Virtasen maalitehtaan  neljän öljyn laatumaali, jonka saa sävytettyä mihin tahansa haluamaansa väriin. Muiden käyttäjien kommentteja voit lukea täältä.

Tänään täällä pidetään sadetta. Suunnitellaan uutta etukuistia ja kuunnellaan ropinaa.
Rentoa päivää sinullekin!

TallennaTallenna
TallennaTallenna

PIHA VALMISTUU osa 2.

Ilmakuva kodista

Harvemmin tulee katsottua kotiaan yläkulmasta. Paitsi jos pihalla on nosturi talon ulkomaalausta varten. Sellainen järeää tekoa oleva ja ylhäältä ohjattava naapurinisännän vuokrapeli. Meillä sellainen oli viime viikon lopulla pihalla pari päivää. Janne tilasi sen tontille talon maalausta varten. 

Mä oon kuitenkin niin arkajalka, etten noussut kyytiin. Janne keikkui nosturissa meidän ystävän kanssa. Kuului surinaa ja kamerat räpsyi. Molemmilla. Janne innostui jopa nappaamaan kaulaansa mun järkkärin. Kun kuvat oli otettu, suostuttelin sitä kirjoittamaan postauksen. Ei kuulema edelleenkään. Ei tälläkään kertaa. Tekstistä olisi tullut vieläkin liian lyhyt. Se oli mennyt jotenkin näin. "Otin kuvia. Ne on tässä." Minusta siinä ei olisi ollut mitään vikaa.

Näitä Jannen ja Antin kuvia katsellessani huomasin ilokseni miten hyvin näistä näkyy piharemontissa käytetyt materiaalit. Eri laatat ja puu. Ajattelin, että tässä olisikin hyvä paikka sanoa niistä pari lausetta.

Pihalaatat ja materiaalit

Pihaa suunnitellessa, ennen Ekopiha Oy:n urakoinnin aloittamista, nousi yhdeksi tärkeimmistä toiveista, että kiveysalueissa olisi muotoa ja montaa materiaalia. Ettei alue näyttäisi suoriin riveihin  laatoitetulta kerrostalopihalta. 

Kiveysalueille valittiin kolmea kiveä - torilaattaa, aukiokiveä ja patinoitua patiokiveä. Rakastan sitä miten kivet on leikattu ja aseteltu. Patinoidun kiven värit voimistuvat kastuessaan, muuten ne sointuvat himmeinä toisiinsa. 

Puu on Ekopiha Oy:n (ja tietty meidän myös) periaatteiden mukaisesti kestävää, ympäristöystävällistä, myrkytöntä ja huoltovapaata Organowood terassilautaa. 1 - 2 vuodessa se saa kauniin harmaan sävyn, eikä sitä tarvitse ikinä öljytä!! 

Tänään meillä on muuten käyty rautakaupalla - hankkimassa niitä kesäkeittiömateriaaleja, joita ei löytynyt omasta takaa. Kun aika on oikea, se alkaa nousta tuohon torilaatoille, jotka ovat sen paikkaa ja kokoa merkkaamassa. 

Sitä ennen kuitenkin näätte miltä talo näyttää tämän tontilla olleen nosturin kotiuduttua. 

Pihapäivityksiä siis tulossa lisää:)

Iloa ja iltaaurinkoa,

Laura

Kuvat: viisi ensimmäistä Jannen, kolme viimeistä Antin. Kiitos, että sain käyttää näitä <3

PIHA VALMISTUU osa 1.

 

Raivaa, kaivaa, vaivaa

Kun Ekopiha Oy oli tehnyt urakkana kaikki sovitut kaivuut, kiveykset ja muun suuren työn, josta kerroin edellisessä postauksessa, alkoi meidän työvuoromme. Pihan rakenteet oli nyt valmiina ja sävelet selvät. Sateiset säät on hyödynnetty rakennushommissa ja kuivat pätkät maalattu taloa. En tiedä onko tämä lähes 90-vuotias talorouva kokenut elämänsä aikana näin lyhyessä ajassa näin suurta muutosta. 

Tyynelässä on viime päivinä

• Maalattu kuisteihin ja pielilautoihin vaaleaa harmaata. Niin vaaleaa, että sitä on vaikeaa valkoisesta erottaa, mutta sävy on seinän vieressä kauniin pehmeä.

• Maalattu talolle uutta väriä. Sellaista mistä ollaan oltu yhtä mieltä. Pehmeää ja lämmintä. Ei aivan vaaleanpunaista, mutta punertavaa. 

• Haettu lähitilalta yrttejä ja kukkia toiselta. Kasattu kiviä ruukkujen alle. 

• Syöty ihan liian monta palaa ensimmäisen lähitilan kosteaa tiikerikakkua.

• Tilattu siltä toiselta tilalta nosturi talon päätyjen maalaamisen.

• Kylvetty nurmea ja apilaa. Seurattu pienten taimien nousua. 

• Kaivettu ylös rikkaruohoja. Toivottu kunnollista kompostia.

• Roudattu vanhoja pyöriä ja sängynpäätyjä pitkin pihaa. Aseteltu ja ihmetelty. Tultu johonkin tulokseen. Haettu rautakanki pajalta ja silti unohdettu projekti niille sijoilleen.

• Laitettu vieraat hommiin ja ulkovaloja asentamaan. Ihasteltu miten hyvä tuli. Huomattu aina iltaisin, että se meinaa unohtua yöksi päälle.

• Toivottu sateita kastelemaan ja kuitenkin kuivaa maalaussäätä.

• Rakennettu yhdet portaat takapihalle ja purettu edestä toiset. Ihasteltu alta ilmestyneitä vähän repsahtaneita betoniaskelmia.

• Oltu onnellisia. 

• Oltu lomalla.

Puun pintaa pehmeästi liukuen

Taloa on maalattu Virtasen maaleilla. Ne on sävytetty meidän toiveiden mukaan. Maali on hyvin öljyistä ja liukuu puun pinnalla helposti. Jo ensimmäinen kerros näyttää peittävän hyvin. Toinen laitetaan. Kolmatta tuskin tarvitsee. Suurin työ on tuo etukäteen tehtävä homeenestopesu ja irtomaalien pois rapsuttaminen. 

Lopputulos on kuitenkin niin kaunis, että tekisi mieli itkeä. Tyynelä näyttää kodikkaalle. Jollain tavalla ryhdikkäälle. Aavistuksen aiempaa tummempi sävy tuo kauniit ikkunat paremmin esille ja tekee talosta torppamaisen. Hyvä tunne tästä, vaikka se valitseminen olikin niin hankalaa.  Teen maalien osalta Virtasen kanssa yhteistyötä ja tulen kertomaan maalaamisen vaihteista erikseen ja maalin kestosta vielä myöhemmin.

Lisää rönsyjä ja rappiota

Piha on vielä vähän karu. Eli kesken. Kesäkeittiön pohja paistelee kivineen ilman rakennusta ja nurmi ei kasva vielä kiveysten reunoilla, mutta piha on nyt jo se mun unelmien pihamaa. Minä kerrankin yritän nähdä keskeneräisessä valmista. Istun portailla ja haaveilen miten se kesäkeittiö tuohon joskus kohoaa, samoin kuorikatteen kohdalle juhannusruusut. Kuvittelen mielessäni keltäpäivänliljoja kesäkeittiön reunamille. Yritän nähdä silmissäni sen, miten pihalle valittu puu harmantuu ajan kanssa kauniisti. Vanha talo opettaa taas mulle keskeneräisyyden kestämistä. Joka päivä vähän viisaampi. 

Kaunista viikkoa!

TallennaTallenna

MAAILMA TARVITSEE LISÄÄ MIKKOJA

Tiilinavetassa, peltojen keskellä, hiekkatien päässä. Siellä on meidän maalikauppa.

Se, että ajaisi kylän suurimpaan rautakauppaan, siihen vihreän keltaiseen, ei herättäisi tällaisia tunteita. Ne on tähän verrattuna hyvin anonyymejä. Tästä mä sanon, että meidän maalikauppa. Ketjusta en käyttäisi tätä omistusliitettä, vaikka lompakossa asiakasomistajakortti onkin.

Meidän maalikaupan omistaa Mikko. Hän asuu perheineen puutalossa mikä pilkottaa samassa pihapiirissä - tuossa oikealla, kun ajamme perille hiekkatietä pitkin. Mikon kanssa ei asioida yhteydenottolomakkeilla, joihin vastailee joku konsernin keskushallinnosta. Mikolle laitetaan sähköpostia tai soitetaan. Sieltä vastaa ihminen omalla nimellään. Mikko on nauravainen. Hän sekoittaa maalit valmiiksi ja ilmoittaa milloin saa mennä hakemaan.

Mikko pyörittää maatilaa, maalikauppaa ja juhlapalvelua. Maatila on ollut Mikon suvulla yli 300 vuotta ja sitä pyöritettään nyt yhdeksännessä sukupuolvessa. Maalikauppa heillä on ollut kymmenisen vuotta.
Meidän maa tarvitsee lisää Mikkoja.

Onko sulla samanlaisia periaatteita niiden paikkojen suhteen, mihin kulutat rahasi? Sen tyyppisiä ajatuksia, mistä kirjoitin täällä ja täällä.

No maaleihin vielä  - ne on siis nyt käyty hakemassa ja hommat on aloitettu. Toivoisin vähäsateisempia säitä, että edistyisimme rivakammin. Nyt maalaussäitä ei ole liiemmin ollut. Janne on kuitenkin jo kiivennyt pihasaunan puoleiselle seinälle ja minä maalasin kuistille kahta eri harmaata - tummaa ja vaaleaa. Teen maalien osalta Virtasen kanssa yhteistyötä, joten niiden käytettävyydestä on tulossa juttua blogiin myöhemmin. Ensivaikutelma on erittäin hyvä.




Meidän maalikauppa:
Mikko Halkilahti
Haukkalan maalikauppa / Haukkalan juhlatilat
Inkereentie 452, Salo
puh. 0440-745234
mikko.halkilahti@haukkalanmaalikauppa.fi

TallennaTallennaTallennaTallenna

KESÄRETKIVINKKI : PAIMION PARANTOLA

 

Paimio sanatorium / Paimion parantola / Alvar Aalto

Keskellä korkeita, kapeita mäntyjä kohoaa 30-luvun funkkisrakennus kirkkaine korostusväreineen. Olen vuosia sitten käynyt pihassa kääntymässä. Makustellut sanaa parantola. Jotenkin niin epämääräinen, vähän jännittävä. Siitä hetkestä jäi häivähdys ajatuksiin ja merkintä muistilistaan. Siihen, johon kasaan kiinnostavia retkikohteita.

Tänä kesänä listalla on monta uutta paikkaa ja yksi kohde vähemmän. Keskiviikkona käytiin ystävien kanssa etukäteen varaamallani kierroksella Paimion parantolassa. Maksoimme tunnin yksityisopastuksesta 50€ (1-5hlön ryhmän hinta; suuremmat ryhmät 9€/hlö) ja se oli laatuun nähden todella kohtuullinen veloitus. Kannatti. Kävelimme katon katetulla terassilla, kuljimme punaisten pylväiden varassa riippuvassa huoneessa, kuulimme tarinan alastomista Aalloista ja kurkistimme potilashuoneeseen, jonka jokaisella tavaralla oli sekä muoto, että funktio. Suosittelen.

Parantolasta ja opastuksesta löydät lisäinfoa täältä.

Muista mun retkikohteista voit lukea tunnistella "kesäretkivinkki"

VANHAN TALON PIHA / KESÄKEITTIÖ (ja blogivinkit)

EkoPiha:n kädenjälki meidän tontilla alkaa näkyä

Kun katsoo etupihalle tuvan ikkunasta, näkymä on tuttu. Olohuoneen ikkunasta näkyy takapihalle ja pellolle päin jotain vierasta. Hyvällä tavalla erilaista. Pihalle on alkanut muodostua erilaisia tiloja / alueita. Navetan edustalle on ilmestynyt kivilavoja ja hiekkakasoja. Kaikki tämä viikossa.

Tähän mennessä on:

• löydetty hommaan oikea firma
• tehty pihasuunnitelma
• piirretty nurmikolle alueiden rajat
• kaivettu maata pois, tasoitettu
• asennettu suodatinkangas
• ajettu sora päälle
• ladottu kiveysalueita (saunalle, kesäkeittiön eteen)
• tehty kesäkeittiölle pohja / sokkelikivet

Tulossa on:

• asennushiekat kiveyksiin
• puinen silta saunan kiveykselle kesäkeittiöltä
• yrttiruukut
• istutukset
• kuistille portaat
• kuistille uusi lattia
• lopuksi kesäkeittiö perustusten päälle

Kaikki on tapahtunut todella nopeasti. Viikossa. Mulla on taas kiitollinen ja onnellinen olo. Näin tämän pitikin mennä. En enää haikaile sen kamalan kalliin kuistin perään.

Sillä aikaa, kun täällä vasta rakennetaan, voit löytää inspiraatiota pihahommiin tältä:

• lisbet e. piha- ja terassipostaukset
• esmeralda's terassihaaveet ja toteutukset
• Modernistikodikas lasitettu rentoutumiskeidas
• Seuraava talo uuden talon pihasuunnitelmia
• ja samojen taivavien aiempia pihatoteutuksia blogissa TalostaKoti
• Oblik vanhan talon piha ja puutarha
• Keltainen kahvipannu  värikäs kesäpiha
• Rautatieläistalon särmä kesäkeittiö
• Vihreässä talossa tulossa saunalle terassi
• jäikö joku ihana pois? Vinkkaa kommenttikentässä.

Onnellista sunnuntaita kaikille.

Mä lähden maalaamaan talon seinää.