PIINALLISEN PITKIÄ PÄIVIÄ, VIIKKOJA, KUUKAUSIA

Hyvä luoja se kesti kauan. Pari kuukautta löysän narun päässä juoksentelua. Heti alkuun tilanne näyttäytyi ihan toisenlaisena, alkoi tapahtua ihmeen rivakalla tahdilla. En alkuun edes ehtinyt olla kovin huolissani. Kun päätös vesivahingon korvaamisesta tuli, sujui purku ja eristeiden poisto nopeasti, eikä tapahtuneen mittakaava hämmästyttänyt. Kuivattelussa meni aivan odotettu aika. Olin osannut ennakoida senkin, että niinä pitkinä viikkoina, puhallinten vaikutusta odotellessa tulisin varmasti pitkästymään, se ei ole tavatonta, mutta ilman yllätyksiä ei silti selvitty. Vakuutusyhtiön toiminnassa ei meinaan ollut mitään muuta, kun toivomisen varaa.

Viime viikon maanantaina saimme kuntotarkastajalta tiedon, että kuivaa on ja lattiaa saa alkaa kasamaan. Tyyppi oli se vakuutusyhtiön järjestämä. Sama, joka teki aluksi kosteusmittaukset. Häneltä ei kuitenkaan oltu vakuutusyhtiön toimesta tilattu kustannusarviota vahingon korjaamisesta, vaan ainoastaan toimenpidearvio ja kartoitus. Puhelimessa vakuutusyhtiön edustajan antaman ohjeen mukaan me sitten itse pyysimme kustannuksista excelin meidän paikallisilta tekijöiltä, niiltä jota hommaan toivoimme ja toimitimme sen vakuutusyhtiöön.

Tämän viikon sateisena ja muutenkin harmaana maanantaina sitten kuulimme, että nyt olisi kuivaus valmis ja olisi oikea aika alkaa kilpailuttamaan tekijöitä. Siis ihanko totta? Joku randomtyyppi vakuutusyhtiöstä soittaa meille ja kertoo, että tällaista tässä nyt pitäisi alkaa turaamaan. Parin kuukauden odottelun jälkeen. 11 päivää ennen koko Suomen pysäyttävää keskikesän juhlaa. Ilman, että asiasta olisi meille sanallakaan aiemmin mainittu. No pienen hämmästelyn jälkeen selvisi, että se meidän asioita aiemmin "hoitanut" tyyppi ei ole enää kuulema edes puljun palkkalistoilla. Joku vaan unohti ilmoittaa asiasta meille. Minne lie ne meidän lähettämät meilit menneet?

Tämä uusi heppu olikin sitten ihan yhteistyökykyisen oloinen, mutta totaalisesti pihalla. Meidän paikalliset tekijät olisi kuulema liian kalliit. Niin hän lausui, vaikkei hänellä ollut kuvia Tyynelästä, eikä käsitystä siitä miten paljon "samaan tilaan saattamista" noissa huoneissa olisi. Lattiaksikin riittäisi kuulema se rautakaupan hyllystä saatava ysisenttinen lauta. Sillä suositteli korvattavaksi myös ne eteisen parikytsenttiset ja kohta satavuotiaat lankut. Lisäksi hän napisi sen heidän oman kuntotarkastajan tekemää raporttia vastaan, että ei kaikkia putkia olisi tullut poistaa, eikä eteisen seiniä olisi pitänyt aukoa. Vaikka kyseiset hommat oli tehnyt heidän itse hyväksymänsä taho, heidän hyväksymänsä raportin perusteella.



Jäätävän sekavaa touhua. Jälkikäteen täytyy todeta, että eihän se tosin ihme ole. Se ensimmäinen yhteyshenkilöhän oli aivan totaalisen pihalla kaikista selvityksistä huolimatta. Tää edellä mainittu, jo häipynyt, puuhastelija taisi todella olla aivan omaa luokkaansa. Jokaisella meidän yhteydenottokerralla hoki vaan, että edetään askel kerrallaan ja ilmoitti, ettei tehdä lopullisia päätöksiä ennen edellisen vaiheen valmistumista. En ihmettelisi jos työsuhde ei olisi loppunut omasta pyynnöstä. 

Täytyy todeta, että onneksi maanantaina puhelimessa oli minun sijasta Janne. Minä kyllä olisin mennyt lankoja pitkin sinne firman uuteen pytinkiin Teollisuuskadulle ja ärjynyt. Janne kuunteli, selitti ja antoi jopa negatiivisen palautteen todella hienosti, kieron positiivisesti. Sanoi, että "Kiitos, kun soitit. Tämä on teidän suunnalta ensimmäinen yhteydenotto kahteen kuukauteen ja se tuntuu hyvälle." Jotain kaunaa se sai sitten purettuakin, koska perään lähti meili niine pyydettyine tilannekuvineen ja viesti, että "Kun pyytelet niitä tarjouksia, niin muista, että tätä on nyt kestänyt kaksi kuukautta eli nopeus on tässä kohtaa valttia. Tosiaan teidän puolelta asiaa ei ole hoidettu käytännössä ollenkaan koko aikana. Kiitos siitä. Tarjoukset olisi voinut kysyä jo ajat sitten, sopia tekijät ja tilata tavarat. Suoraan sanoen vituttaa koko asian hoito."

Niinpä.

Taisi tyyppi tässä vaiheessa päästä tilanteen tasalla. Lopulta olemme kaikki samalla kartalla siitä mitä tullaan tekemään. Uudet putket saadaan vetää pintavetona, eristäminen on jo alkanut ja leveiden lankkujen metsästys on käynnissä (mistä hitosta niitä saa hyllytavarana?) Sitten, kun nämä on paketissa, tsekataan millainen kaappi lämminvesivaraajalle tehdään ja miten korjataan eteisen auki raadellut, juuri tapetoidut seinät. 

Huhhuh. Tule jo heinäkuu.




Ensimmäinen kuva on vuoden takaa Oslosta, Vigelandin patsaspuistosta ja se liittyy tähän teksiin tai sitten ei. 
Toinen kuva on Jannen kännykällä napattu, se vakuutusyhtiölle toissapäivänä uudelleen toimitettu.