Sisällön tarjoaa Blogger.

SAUNATUPA JA KESÄN ODOTUS








Odotan ihan kamalasti kesää. Sitä, että saan viettää enemmän aikaa maalla. On ollut niin kamala kiire ja paljon muuta tekemistä.

Haluaisin saada mahdollisimman paljon tälle vuodelle ajatelluista projekteista liikkeelle / valmiiksi pian. Enkä suinkaan sen takia, että lomalla saisin vaan maata. Vaan siksi, etten yksinkertaisesti malta odottaa. Kärsivällisyys ei tällaisissa asioissa lukeudu mun parhaisiin hyveisiin. Niin paljon jännittää se, miltä Tyynelä tulee näyttämään kaiken tälle kesälle budjetoidun jälkeen.

Varsinaisten remonttihommien lisäksi on meillä viimeaikoina ollut pinnalla käynnistämäni karsimisprojekti. Se ei sitten tarkoita sitä, että lopputuloksena olisi jotenkin vähemmän tavaraa, vaan olen lähtenyt ajattelemaan asioita toista kautta. Olen ajatellut luopua ihan hienoista, ihan sopivista ja ihan käyttökelposista. Mietin mitkä tavarat ovat juuri sellaisia, jotka ilman muuta haluan. Aluksi, siis silloin seitsemän vuotta sitten Tyynelän ja meidän ensihetkinä, kaiken piti jonkun mielenhäiriön vuoksi olla paljon maalaisromanttisempaa ja krumeluurimpaa. Nyt se kaduttaa. Tuli tehtyä turhia hankintoja. Ja vaikka miten päin asiaa ajattelisin, en halua säästää yhtään tavaraa vaan siksi, että se nyt sattuu olemaan olemassa. Ei ne tavarat nurkasta toiseen siirtämällä yhtään ihanimmiksi muutu.

Periaatteessa kyllä ymmärrän, miksi olisi hyvä käyttää jo olemassa olevia huonekaluja ja tavaroita sisustuksessa. Se olisi varmasti halvempaa, helpompaa ja ekologisempaa. Mutta entä jos ne ei tee mua iloiseksi ja tekisivätkin jonkun muun jossain muualla? 

Kuten tiedät, me ostetaan lähes kaikki kalustus käytettynä ja nyt on taas ollut aika pistää jotain myös käytettynä eteenpäin. Olenkin värkännyt listaa niistä tavaroista, jotka ei tee mua olemassa olollaan onnelliseksi (ei, en ole lukenut Maria Kondoa, vaan tämä on asia, mitä olen itse ajatellut!) ja aion vaihtaa ne sopivampiin. Ajattelin lähteä tällä kertaa liikkeelle siitä, mitä mihinkin tilaan eniten haluan ja jättää ne "ihan kelvolliset" hankkimatta. Se on muuten asia mitä ihan jokaisen kirppariharakan pitäisi harjoitella - jättää kompromissit tekemättä ja ottaa hankinnoille lisää aikaa.

Olen nyt kirjoittanut ylös paitsi ostoslistaa asioista, joista tilaan universumin verkkokaupsta meidän lähikirpparille, myös listaa asioista, joita aion myydä. Kirjoittamiani muistilistoja plärätessä täytyy todeta, että olen erittäin iloinen siitä, että meistä molemmat on tyyppejä, jotka parhaiten rentoutuvat tehdessään jotain. Tälle kesälle on meinaan muutama projekti varattuna.  

Näissä postauksen kuvissa on jotain, mistä on lähdetty liikkeelle. Niissä on meidän saunatupa nykyisessä asussaan. Sen muutoksia tuli viime viikonloppuna hieman edistettyä. Kannoin epäkäytännöllisen pystynaulakon navetan ylisille ja kiinnitimme Pauliinalta Mansen blogikirpparilla ostetut pallonaulakot seiniin. Myin Tori.fin kautta mukarautaisen vuodesohvan pois ja hankin  lähes samalla rahalla, samasta paikasta, tilalle pienemmän ja sievemmän. Tämä on hyvä alku.

Olen ennenkin sanonut, ettei missään tule niin onnellinen ja puhdas olo, kun Tyynelän saunassa. Näin se on.

Kaunista viikonloppua <3




6 kommenttia

  1. Mulle kävi uuden mökin kanssa vähän samalla tavalla, että innoissani hankin jo etukäteen tavaroita, joita kuvittelin siellä tarvitsevani, mutta jouduin sittemmin toteamaan, ettei ne sovi tai ovat muuten vain tarpeettomia. Onnekseni ystäväpiiriin kuuluu samamakuisia ihmisiä :)
    Olen jo karsinut hirveän määrän tavaroita niin kotoa kuin mökiltä, mutta tällä hetkellä on taas päällä tahtoa luopua paljosta. Oikein hävettää miten paljon on tullut hankituksi turhia juttuja, kun paljon vähemmällä pärjää ja tulee iloiseksi. Ihan ilman maritusta olen minäkin kaiken tämän oivaltanut ja luulen sen johtuvan omalla kohdallani elämänkokemuksista.
    Minulla on lisäksi ollut käyttökelpoisen tavaran säilömisessä kaappien perukoille ja ullakolle ajatuksena niiden jääminen jälkipolvien ihmeteltäväksi tästä ajasta, mutta senkin älysin, ettei se heitä välttämättä kiinnosta ja he saavat kerätä tai olla keräämättä omat tärkeät, tarpeelliset ja turhat tavaransa. Olen vihdoin saanut jopa miehen luopumaan kymmeniä vuosia keräämistään Tekniikan maailma -lehden vuosikerroista :) Tai no, ensimmäiset vuodet ovat kyllä säilössä hänen vanhempiensa kaapeissa ;)

    Lähden tästä mökille, hyvää viikonloppua Laura :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on just toi - innoissaan hankkiminen. Sen tunnistan :D

      Tunnistan myös häpeän. Toisaalta se pitäisi kai ajatella niin, että käytettynä hankittu ja samalla tavoin eteenpäin. Ei siitä suurta vahinkoa ole koitunut, jos ei laske ihan joka penniä, jonka on hävinnyt. Ja toisaalta taas niillä penneillä on saanut pitää sitä tavaraa sen hetken, mikä on sopivalle tuntunut.

      Hyvä oivallus toi jälkipolville jätettävistä tavaroista. Oot varmaankin oikeassa. He saavat tehdä omat tarpeelliset ja tarpeettomat hankintansa ajallaan:)

      Kauniita mökkipäiviä sinne! Toivottavasti oot voinut ihan hyvin <3 <3 <3

      Poista
  2. Hyviä ajatuksia. Olen menossa nyt viikonloppuna käymään kotikotona ja tuon sieltä mukanani sen vyyhdinpuun mistä oli puhetta. Voin laittaa postissa tulemaan sen sinulle, jos on vielä ehjä. Uskon että se saa sinulla arvoistaan käyttöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsi, kun se ei ollut sopiva. Kiitos kuitenkin, kun tarjosit <3

      Ehkä se pöytään kiinnitettävä malli löytyy mulle joskus jostain.

      Poista
  3. Kyllä mieli, maku ja tyyli muuttuvat paljonkin ajan kuluessa - ainakin naisilla. Meillä talon alkuremontissa vaihdettiin kaikki kaappien ovet kirsikanvärisiksi (ruskea). Ugh, nyt en voi tajuta, miten sellaisen värivalinnan olen tehnyt. Yhden huoneen ovet sain jo vaihdettua valkoisiksi. Mies on vain niin innoton "remontoimaan" sellaista, mikä on ehjää ja kunnollista. Miehellä jostain syystä mieli ja maku ei muutu. :D Innolla odotan teidän remontin valmistumiskuvia. :) Onnellista kesää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä pidän ihanana asiana sitä, että maisemat kodin sisällä muuttuu, joten oon samaa mieltä sun kanssa mielen muuttamisesta:) On hauskaa katsella välillä uusia värejä ja esineitä. Etenkin, kun suurinosa ajasta kotona.

      Kirsikan väriset ovat kuulostaa kieltämättä vähän eksoottiselle. Muistan kyllä sen vaiheen, kun punertava puu oli muotia ja sitä käytettiin paljon. Ne ovet onneksi saa ehkä viilattua kuntoon maalaamalla. Pahempi olisi, jos olisi vaikka valinnut sellaisen lattian. Se olisi vaikeampaa korjata.

      Onnellista kesää sinnekin ja kauniita päiviä <3

      Poista