Sisällön tarjoaa Blogger.

ENNEN / JÄLKEEN

ulkoverhous hirsitalo remontti ennen jälkeen tyynelä

ulkoverhous hirsitalo remontti ennen jälkeen tyynelä

ulkoverhous hirsitalo remontti ennen jälkeen pihasauna pihasuunnitelma

ulkoverhous hirsitalo remontti ennen jälkeen pihasauna

ulkoverhous hirsitalo remontti ennen jälkeen vanha navetta

ulkoverhous hirsitalo remontti ennen jälkeen vanha navetta

ulkoverhous hirsitalo remontti ennen jälkeen vanha navetta

ulkoverhous remontti ennen jälkeen vanha navetta

On kulunut kahdeksan vuotta siitä, kun kaupunkilaistytöstä tuli Tyynelän emäntä. Sinä kesäisenä päivänä kävelin toista kertaa Tyynelän pihaan - ensimmäistä kertaa niin, että kädessäni oli avaimet.

Se oli huhtikuuta 2011, eräänä torstaina, kun Jannella oli jälkeen työkeikka Turussa. Me olimme jo koko kevättalven ajan kiertäneet Tyynelää vastaavia kohteita, lähinnä läntisellä Uudellamaalla ja tälläkin kertaa selasin kotiin jäätyäni myynti-ilmoituksia. Tämä kiinnostava kohde; talo ja reilut 2000 neliötä tonttia, oli tullut juuri myyntiin. Soittelin samantien Jannen perään ja pyysin ajamaan Salon kautta. Lähtökohtaisesti vaikutti hyvälle, mutta pyysin vilkaisemaan ympäristöä ja sitä, miten sijoittuu tiehen, että voisimme tehdä päätöksen, menemmekö sunnuntaina näytölle.

Janne olikin sitten kurvannut suoraan pihaan ja oven oli avannut toinen perheen nuorista. Janne sai siinä täysin yllättäen täydellisen asuntoesittelyn (ylä- ja alapohjia myöten), tuli kotiin ja kuittasi mulle, että "se on kuule se, mitä me ollaan haettu". Talo oli osoittautunut kuvien mukaiseksi, eikä sitä ollut umpioimalla tai uusimalla pilattu. Meidän toiveissa oli puulla lämpiävä pihasauna, tulisijoja, lautalattioita, hirsiseinää, ei laminaattia, ei muovimattoja, eikä muovia tai asbestia rakenteissa. Jokaisen kohdalle tuli listaan ruksi. Ostopäätös tehtiin heti. Minäkin huusin kyllä, taloa näkemättä. Talon omistaja soitteli Jannelle illalla ja sovimme maksavamme sen, mitä pyydetään - 109 000 euroa. 

Kaupat tehtiin piakkoin paikallisessa Osuuspankissa. Kun nimet oli paperissa, myyjä kysyi, halusinko minä lähteä meille kahville. Minä halusin. En joutunut pettymään.

Ja pian saapui sekin kesäinen päivä, jona ajoimme vuokratulla pakettiautolla, muuttokuorminemme tontille. Sen päivän jälkeen olen oppinut mm. maalaamaan, tapetoimaan, kunnostamaan, kompostoimaan, kasvattamaan yrttejä, kuivaamaan sieniä, lämmittämään saunan ja talon, paperoimaan ikkunat talveksi, leikkamaan omenapuita, istuttamaan puuntaimia, käyttämään pistosahaa, tilamaan imuauton ajallaan ja hyväksynyt hiirten rapinan nurkissa.

Tänä vuonna olen saanut pariin kertaan toivottaa tontille tervetulleiksi Tyynelän edellisiä omistajia, jotka ovat, joko etukäteen sovitusti tai yllättäen, halunneet tulla taloa tervehtimään. On yhdessä todettu, että paljon on tapahtunut vuosien varrella, mutta Tyyne rouva 92v seisoo ryhdikkäänä paikallaan pellon laidassa. 

Näitä kuvia ottaessani huomasin, että jotenkin kuvaavasti nuo kottikärrytkin nojailevat vuodesta toiseen samalla seinustalla. Moni asia ei ole muuttunut lainkaan, vaikka paljon on tehty.



Kuvat 2, 4, 6 ja 8 on otettu sinä kesäisenä päivänä ja kuvat 1, 3, 5 ja 7 eilen.

KIRJAHYLLY 15€

teak huonekalut vanha talo sisustus blogi

teak huonekalut vanha talo sisustus blogi

teak huonekalut vanha talo sisustus blogi

teak huonekalut vanha talo sisustus blogi

Tiedätte varmaan sen ikiliikkujan, joka käynnistyyy, kun kotona muutetaan kokonaisuuden yhtä palasta ja samalla kaikki muukin alkaa pikkuhiljaa saada uusia muotoja? Nää on esimerkiksi niitä tilanteita, kun päätät nopeasti vähän maalata yhtä seinää ja huomaat hetken päästä olevasi matkalla ostamassa kirpparilta tilaan kokonaan uusia huonekaluja. Näin kävi meillekin.

Lattiaremontin valmistuttua päädyimme syrjäyttämään jo tehdyt tapetointisuunnitelmat ja maalasimme olohuoneen Tikkurilan värikartan Neidolla (X420). Se teki ihanan tunnelman paitsi olohuoneeseen, koko alakertaan - onhan tämä keittiöön saakka melko avointa tilaa. Kun uusi väri oli seinissä, aloimme epäillä miltä korkeat Lundian hyllyt tilassa enää näyttäisivät. Janne päätti sitten, että lähdetään kirpparille ostamaan tiikkistä 60-luvun hyllyä, jossa on alhaalla liukuovikaapit, avoin tausta, korkeutta on noin 180cm ja leveyttä max 154cm.

Ja mä nauroin näille tarkoille spekseille :D
Ajeltiin sitten Salon Ekocenterin varastomyyntiin ja pian sieltä peremmältä kuuluikin mun nimen sisältävä huuto. Ei se sentään se kirjahylly ollut, joka mun nimeä huuteli, mutta Janne, joka tarkasteli potentiaalista kirjahyllyä siltä osin, kun se näkyvissä oli. Hintaa lapussa oli 30€ ja tuolloin oli kaikki huonekalut puoleen hintaan. Kun hyllystä oli purettu VHS-kasetit ja nostettu muu meille ylimääräinen tieltä mittojen saamiseksi todettiin, että tässä se on - meidän uusi kirjahylly. Katsokaapa huviksenne ensimmäisestä kuvasta, miten passelisti se ovenkarmin ja seinän väliin istuu. Se oli just, eikä melkein. Enää ei Jannen tarkat toiveet naurata. Tää oli tapaus, jossa saa mitä tilaa.

Ihanaa kesäistä lauantaita <3


LATTIAREMONTTI







Terveisiä Tyynelästä. Täällä on kaikki hujan hajan, siksi saatte katsoa näitä viimeisiä kuvia Tyynelästä ennen kaaosta. Lattiaremontti alkaa valmistua, mutta viimeistelyt ovat kesken.

Alakerta on pieni ja siksi onkin ihanaa, että pian koko alakerrassa on yhtenäinen ilme. Kun istun tässä keittiön pöydän ääressä, nään sekä eteiseen, että olohuoneeseen. Sohvalla istuessani nään sekä keittiön, että makuuhuoneen. Se, että lattiapinta on yhtenäinen, tekee tilan yllättävän paljon avaramman oloisaksi.

Toissavuoden vesivahinkorempan aikana keittiö ja eteinen saivat uuden lattian. Niiden alle oli uinut kosteus kosahtaneesta lämminvesivaraajan putkesta ja lankut menivät vaihtoon. Ostimme silloin vakuutuskorvauksen päälle, itse hieman extraa maksamalla, vanhan tilalle 14cm leveää kuusilankkua. Nyt sitä samaa asennettiin olohuoneeseen ja makuuhuoneeseen. Niiden maalatut lankkulattiat olivat jäätävän kylmät talvisin.

Remontissa lattiat avattiin, eristettiin uudelleen, asennettiin 14 cm leveät ja 4,5 cm paksut lankut. Lopuksi lankut käsiteltiin puuvahalla. Olohuoneessa tehtiin myös muiden pintojen remontti. Ysärillä asennettu, mielestäni aavistuksen liian levein paneelein toteutettu katto purettiin ja tapetit poistettiin seinistä. Kattopaneeliksi valikoitui helmipaneeli, jota on keittiössäkin ja seiniin maalattiin uusi sävy.

Kun huoneet oli riisuttu kaikesta vanhasta, päätimme, että samalla osa kalusteista saa lähteä. Emme kasaa niihin enää huonekaluja, jotka ovat tänne jostain ajautuneet, vaan hankimme paikoilleen sopivat ja tarkoituksella valitut. Uusia kuvia saan otettua ehkä ensi viikolla. Toivotaan!

Nyt mä kävelen täällä paljain varpain, koska lattia tuntuu samettiselle jalan alla.

Mukavaa viikonloppua!
ps. nähdäänkö sunnuntaina?