Sisällön tarjoaa Blogger.

HELPPO OHJE: KÄMMEKKÄÄT

Helppo ohje kämmekkäät / kynsikkäät.
Helppo ohje kämmekkäät / kynsikkäät.Helppo ohje kämmekkäät / kynsikkäät.

Tämän tekstin piti olla alkusyksyn ensimmäisiä neulepostauksia. Sen aika tuli kuitenkin jo nyt (kyllä - elokuu on ehdottomasti vielä kesäkuukausia!) Tuossa taas yhtenä päivänä puskiessani vastatuuleen sateenvarjoni kanssa pisaroiden piiskatessa asfaltia, tulin siihen tulokseen, että tämä ilmestyy tänään. Olisin meinaan paleltunut ilman kämmekkäitäni.

Aloita nämä nyt, tee ne villalangasta, neulo pari kerrosta joka päivä ja muutamassa viikossa on valmista. Kun on syyskuun tulet viimeistään tarvitsemaan niitä.

Helppo ohje kämmekkäät / kynsikkäät.* *  *  Ohje  * * *

Tarvitset kolmosen puikot ja sopivaa lankaa. Osta konepestävää, jos niillä on riski likaantua usein.

Luo 40-44 silmukkaa käsialastasi riippuen. Tällä määrällä saat naisen käteen sopivan kokoiset. Aloita neulomalla (2 o, 2 n) resoria kolme kerrosta. Neulo yksi kerros kaikki oikein ja aloita sitten peukalokiila.

Peukalokiila:
Kiila tehdään puikkojen 2 ja 3 väliin. Neulo siis ensimmäinen puikko kaikki oikein ja toisella puikolla oikein, kunnes jäljellä on kolme silmukkaa. Tee tähän lisäys, eli neulo kolmanneksi viimeinen silmukka tuplana; ensin etureunasta ja sitten takareunasta. Neulo sitten oikein ne tämän toisen puikon kaksi viimeistä silmukkaa ja myös kolmannen puikon kaksi enimmäistä. Tee taas lisäykset kolmannella silmukalla ja neulo sitten kerros loppuun saakka. Toista lisäyksiä näin jokaisella kerroksella, kunnes toisella ja kolmannella puikolla on 15 (tai 16, riippuen aloitusmäärästä) silmukkaa kummallakin. Nämä lisätyt kymmenen silmukkaa voit pujottaa apulangalle odottamaan - niistä tulee peukalo. 

Jatka sitten neulomista muilla silmukoilla sopivaan pituuteen saakka. Neulo loppuun pari kerrosta (2 o, 2 n) resoria ja päättele joustavasti

Lopuksi poimi apulangalta peukalon silmukat ja nosta vastakkaiselta reunalta muutama lisää ja neulo peukalo. Tee myös sen loppuun pari resorikerrosta, jos haluat. Kuvissa näet eron resorillisen ja resorittoman välillä.

Mun ekat syksyn neuletyöt on yleensä näitä kämmekkäitä ja tietty villasukkia.
Sama homma siellä?





5 X KOTIEN KEKSELIÄÄT SÄILYTYSRATKAISUT

Iltalehdessä esiteltiin viime viikolla "5 x KOTIEN KEKSELIÄÄT SÄILYTYSRATKAISUT". Kolmantena olikin iloinen yllätys - meidän vanha koti ja koroke, josta olen erityisen iloinen ja ylpeä edelleen.

Idea korokkeeseen tuli multa. Janne olisi alunperin rakentanut paikalle parven. Mä sanoin sen pimentävän huonetta turhan paljon. Aloinkin googlaamaan ideoita ja otin asiakseni vakuuttaa Jannen korokkeen toimivuudesta. Kuvien myötä ajatus konkretisoitui ja aloimme sekä piirtämään vaihtoehtoja, että  selvittämään kuka sen korokkeen loppujen lopuksi tekisi. Sain Nukkuvillen Tuukalta apua ja vinkin, että Puutiaisen Tapio olisi oikea hommaan oikea tyyppi. Oikeassa oli. Tapio toi mukanaan omat ideansa ja näkemyksensä. 

Mun ensimmäisessä viestissä lähtökohtina oli mm. liukuovikaapit, yhdet portaat vasemmassa laidassa ja alaosa avointa säilytystilaa. Jossain vaiheessa ideointia portaat keksittiin laittaa keskelle ja etureuna täyteen säilytyslaatikoita + kaappeja. Matkan varrella pyöriteltiin myös ajatusta tv:n kätkevästä kaapista, mutta se hylättiin, koska idea jäi vähän raakileeksi. Ihan äkkiseltään en olisi uskonut, että niistä Jannen ja mun ensimmäisistä töhryistä voisi syntyä jotain näin kaunista ja toimivaa. Jos nyt pitäisi teettää kokopuinen keittiökaapisto, walk in closet tai mikä hyvänsä säilytysratkaisu, niin kääntyisin varmasti Tapion puoleen uudelleen. Ihailtavaa osaamista.

Lisää kuvia kotien säilytysratkaisuista Iltiksen jutussa.
Tästä meidän vanhasta kodista löydät juttuja blogistani tunnisteella KOROKE.


(KUVA : ETUOVI.COM/ BO LKV HELSINKI)

MÖKKIKEITTIÖN REMONTTI 80€

Mökkikeittiön remontti / keittiöremontti. Vanhan mökin kunnostus. Pienen mökin keittiö. Pieni mökkikeittiö.

Mökkikeittiön remontti / keittiöremontti. Vanhan mökin kunnostus. Pienen mökin keittiö. Pieni mökkikeittiö.



Mökkikeittiön remontti / keittiöremontti. Vanhan mökin kunnostus. Pienen mökin keittiö. Pieni mökkikeittiö.

Mökkikeittiön remontti / keittiöremontti. Vanhan mökin kunnostus. Pienen mökin keittiö. Pieni mökkikeittiö.

Mökkikeittiön remontti / keittiöremontti. Vanhan mökin kunnostus. Pienen mökin keittiö. Pieni mökkikeittiö.

Mökkikeittiön remontti / keittiöremontti. Vanhan mökin kunnostus. Pienen mökin keittiö. Pieni mökkikeittiö.


Mökkikeittiön remontti

Toisinaan remontti on sitä, että uudistetaan vanhaa. Me taas päädyttiin vaihtamaan uusi vanhaan. Jaa miten? No se meni näin:

Tähän minimökkikeittiöön oli joskus ysärillä vaihdettu lastulevyinen keittiökaapisto. Se sisälsi muutaman hyllyn ja sijaitsi ikkunan alla. Me alettiin sitten haaveilla kokopuisesta ja käytännöllisemmästä. Laatikoita pitäisi olla ainakin. Ehkä allaskin. Vettähän tänne ei ole koskaan tullut sisään, eikä mennyt ulos. Tiskattu on ulkona.

Mä aloin heti selaamaan Tori.fin tarjotaa. Löysinkin hetken etsittyäni myynti-ilmoituksen, jossa joku salolainen kauppasi allaskaapistoa, joka oli tän mökin rakennusaikakaudelta. Se oli tuo kuvien ihanan vihreä, kokopuinen ja viiskytlukuinen. Me päätettiin hakea se samalla, kun käytiin kaatiskeikalla nakkaamassa purkujätteet kiertoon. Perillä kaluste osoittautui erinomaiseksi. Myyjä kertoi isänsä olleen timpuri ja tehneen sen itse. Napattiinkin se peräkärryyn kyytiin. Hintaa oli huikeat 40€. 

Kaappi painoi julmetusti. Oli kunnon tekoa ja ainoastaan taustalevyä vaille käyttövalmis. Mökillä kaapistoa alettiin sitten sovitella paikoilleen ja se istui siihen, kun tehty. Korkeus oli oikea, samoin leveys. Vanhaan verrattuna korkeutta oli viitisen senttiä, pituutta kymmenen ja leveyttä noin neljä vähemmän, kun edeltäjällään. Enää ei mene ikkunan päälle, eikä tule ulommas, kun viereinen korkea kaappi. Ilokseni huomasin, että jokainen lisäsentti on tässä minikeittiössä oleellinen.

Samalla inspispuuskalla sitten rempattiin muukin huone. Pinkopahvit oli onneksi tästä huoneesta jo vuosia sitten purettu. Muovimatot ja puukuitulevyt otettiin pois, sitten maalattiin seinät plus lattiat. Jääkaapin / hellan tausta oli aikanaan maalattu (kodinkoneiden ympäriltä) vihreäksi. Nyt se vaihdettiin vaaleammaksi, etteivät ne hyppäisi sieltä yhtään enempää esille. Ikeasta haettiin tiskialtaan päälle työtaso ja vesikanisteri. Vesi ei edelleenkään täällä tule ja mene, mutta altaalle asetetun kanisterin kanssa toistaiseksi pärjää mainiosti. Ja antaahan tää allaskaappi mahdollisuuden tehdä tohon vesiasiaan myöhemmin vaikka suurempiakin muutoksia.

Tämän allaskaappiepisodin aikana pääsin muuten tutustumaan myös toiseen "uuteen vanhaan" - juttuun. Enpä ollut ennen paperoinut hyllyjä. Vähän nauratti, kun suuntasin Clasulle hyllypaperia hakemaan. Ajattelin, että noinkohan löytyy. Siellä ystävällinen nuori mies silmää räpäyttämättä ohjasi mut paperihyllyn luo. Siinä sain valita viidestä sortista parhaan. 

Tämänkin remontin yhteydessä ajattelin, että kyllä oli onnenkaupat. Ei tullut meinaan kalliiksi tämä muutos. Allaskaluste maksoi sen 40€ ja maalit saman verran. Vanhoin kalustein sisustaessa pitää olla  nopea - valmis toimimaan, kun oikeanlainen asia on saatavana. Tässä on siis moni asia sekä tuurista, että maltista kiinni.

Lopputulokseen olen jälleen erittäin tyytyväinen. Minimalistiseksihan tätä keittiötä ei voi edelleen hyvällä tahdollakaan sanoa, mutta on se symppis, kotoisa ja käytännöllinen.






VIHDOIN JOTAIN NÄKYVÄÄ

Tyynelä keittiöremontti vesivahinko hirsipaneeli keittiö puurungot

Tyynelä keittiöremontti vesivahinko Siparila Koo2 hirsipaneeli

Tyynelä keittiöremontti vesivahinko lautalattia

Tänään Tyynelän ovesta sisään kävellessä olin helpottunut. Vihdoin jotain näkyvää. Vesivahinkoa on kuivailtu ja korjailtu nyt neljättä kuukautta. Päivät tuntuu madelleen. Tänään siellä seistessäni tunsin ensimmäistä kertaa helpotusta ja sitten sen tunteen, jota olen eniten kaivannut - sen saman rauhan, jota olen siellä aiemmin tuntenut. Sen, että talo on tuttu, rauhallinen, tyyni ja turvallinen. On meinaan ollut niin levoton olo, että olen pelännyt tuleeko siitä enää koskaan sitä samaa - mun mielenrauhan paikkaa. On pelottanut, että onko se tunne viety multa pois samalla, kun tilalle on tullut pelko siitä, että onko talo kunnossa ja olenko osannut pitää sitä hyvin. Onneksi vesivahinkoremontin aikana ei ole selvinnyt mitään mitä olisin voinut tehdä toisin. Oli vaan todella, todella paska tuuri.

No mutta tänään Tyynelään sisään kävellessä näytti tälle. Kaapit oli jo osin asennettu, lattia näyttää upealle ja mun valitsemat paneelit on jo seinissä. Oon todella iloinen, että päätettiin samalla maksaa meidän remppahepulle extraa itse ja pistää myös seinät uuteen uskoon. Näyttää just sille, mitä toivoinkin. Onneksi päädyttiin laittamaan paneelia kahta eri leveyttä. Tuli siis 18 senttinen hirsipaneeli vaakaan kahdelle seinälle ja yhdelle seinälle + tulevaan lämminvesivaraajan kaappiin Siparilan Koo2 valeurapaneeli. Väreistä ja muusta kirjoitan sit enemmän, kun saan otettua tuolta järkkärillä parempia kuvia. Tää on nyt vaan tää mun onnen hetki, jonka halusin päästä teille kertomaan. Ei uskoisi, että joku voi olla näin iloinen ladatessaan blogiin näin suttuisia puhelinkuvia. Mut minkäs teet. Hymy on korvissa.

Saatan vielä laittaa instaan vähän videota paikalta. Niin onnellinen oon.

Rentoa viikonlopun jatkoa sinne kans <3





TallennaTallenna

JÄTÄN JÄLKENI TÄHÄN MAAILMAAN

Kesämökin vierashuone. Pienen mökin sisustusideoita. Makuuhuoneen pintaremontti.

Kesämökin vierashuone. Pienen mökin sisustusideoita. Makuuhuoneen pintaremontti.

Ababia Ping Pong kannu. Kesämökin vierashuone. Pienen mökin sisustusideoita. Makuuhuoneen pintaremontti.

Kesämökin vierashuone. Pienen mökin sisustusideoita. Makuuhuoneen pintaremontti.
Kesämökin vierashuone. Pienen mökin sisustusideoita. Makuuhuoneen pintaremontti.
Kesämökin vierashuone. Pienen mökin sisustusideoita. Makuuhuoneen pintaremontti.

Kesämökin vierashuone. Pienen mökin sisustusideoita. Makuuhuoneen pintaremontti.
Mä olen taas saanut jättää jälkeni yhden talon historiaan. Se on tapahtunut tänä kesänä, kun aloimme spontaanisti remontoimaan tätä meren rannalla sijaitsevaa Jannen suvun kesämökkiä. 

Mökki on talopaketti, joka on rakennettu viiskytluvun alkupuolella. Sen harjakaisia on siis juhlittu aikana, jolloin Suomessa rakennettiin, paitsi olympialaisia, myös runsaasti rintamamiestaloja ja muita saman pohjan mukaan, yhden hormin ympärille, suunniteltuja asumuksia. Tässäkin mökissä oli selvästi nähtävissä sen ajan tapa - pinkopahvit ja muovimatot olivat edelleen paikoillaan. Nyt tuli kuitenkin aika tehdä muutos, jonka myötä mökistä tuli meille kotoisempi. 

Se, että saa jättää omat kädenjälkensä taloon, tekee sen sekä tutummaksi, että rakkaammaksi. Olen ajatellut, että koska en saanut lapsia, enkä ole sitä kautta voinut jättää jälkeäni tulevaan maailmaan, on tämä mun tapa olla osana sukupolvien ketjua. Ehkä joku muistaa mua myöhemmin sen työn kautta, mitä olen tehnyt talojen ja niiden tulevaisuuden ylläpitämiseksi. Olen rakastanut taloja, elämääni niissä ja pitänyt niiden säilymisestä huolta. Ehkä joku lukee tai ajattelee mun historiaani tulevaisuudessa samalla tunteella, kun minä tämän mökin tai Tyynelän. Ehkä hänkin tuntee sitten kuuluvansa johonkin, olevansa osa jotain tärkeää.

No tämän mökin remonttiin vielä hetkeksi takaisin. Tämän postauksen kuvissa näkyy vierashuone. Sen lähtötilanteesta ei ole valitettavasti olemassa kuvia. Huone ei aiemmin houkutellut tarttumaan kameraan. Se oli vuorattu ajan saatossa kupruilemaan lähtenein pinkopahvein ja oli väritykseltään kauttaaltaan melko kirkas vaalean sininen. Siis seinät, sängyt, hyllyt, kaikki. (Värinäyte vilahtaa aiemmassa mökkipostauksessa, jossa näkyy meidän makuuhuoneeseen muuttaneet siniset linnut.) Nyt kaikki sai saman hillityn harmaan sävyn, mitä käytettiin meidän makuuhuoneessa. Päiväpeitteet ovat myös yhtenäiset meidän huoneen kanssa eli Ikeasta hankitut. Samoin matto. Mökin vanhat rottinkiset kalusteet ja noi ihanat oviverhot toimii tän sävyn kanssa erinomaisesti, tuovat sopivaa lämpöä. Lamppukin on vanha.

Remonttia tehdessä mulle tuli sellainen jännä tunne siitä, että eihän se menekään niin, että minä olen vihdoin ottanut tämän talon omakseni, vaan että se on ottanut minut. Tunsin isoa iloa nostellessani vanhoja tavaroita paikoilleen. Eniten iloa tuntui tuon ristipistotyön kohdalla - se on kuulema Jannen äidin, minun anoppivainaan, aikoinaan tekemä. Siinä se nyt seisoo minun valitsemanani, minun valitsemallani paikalla, hetkenä jona minä ajattelen olevani osa tätä ketjua.





NYT NUKUTTAA MÖKILLÄ MYÖS







Kuulostaako tutulle: 

"Kesämökillä, paikassa jossa pitäisi rentoutua ja etenkin nukkua hyvin, on sängyissä säleet katki ja ikivanhat patjat." Näin oli meillä. 

Jannen suvun kesämökki on pieni - vain noin 40 neliötä. Me nukutaan siellä keittiön viereisessä tilassa. Sanon tilassa, koska se ei varsinaisesti ole huone, kun siinä ei ole ovea lainkaan. Aiemmin siellä oli nurkassa levitettävä mäntysohva (tääkin varmaan kuulostaa tutulle?) ja taittopatjat. Säleistä yksi oli poikki. Herrasmiehenä Janne nukkui sillä puolella, eikä usein valittanut. 

Tänä kesänä me ollaan vietetty tuolla Sauvossa jo kolme viikkoa. Tyynelän ollessa rempassa on rantamökillä lomailu maistunut. Yhtenä päivänä siinä sisällä istuskellessamme kysyin Jannelta vähän harkitsemattoman kysymyksen: "Mitähän noiden pinkopahvien alla mahtais olla". Siitähän käynnistyi tapahtumasarja, jonka aikana me revittiin mökin kaikilta seiniltä pinkopahvit plus tuhansia ja tuhansia nauloja, lattiasta kaksi kerrosta muovimattoja, sekä puukuitulevyt. Alta paljaistui paneelia ja lautalattiaa. 

Sitten alkoi väritysurakka. Maalia on tähän mennessä mennyt useampi kymmenen litra, suteja sen seitsemän sorttia ja hikeä on valutettu. Yksi kallisarvoinen ystäväkin on lomallaan joutunut meidän työleirille orjaksi (iso kiitos, olet tärkeä!!)

Remontin jälkeistä sorttiaseman reissua varten meidän piti sitten vuokrata kyliltä kuomullinen peräkärry ja lasti oli valtava. Samassa rytäkässä hävitettiin kaikki vuosia vanhat patjat ja haettiin kaupasta tilalle uudet. Maaleihin, päiväpeitteisiin ja patjoihin saatiin kulutettua meidän lomabudjetin reippaasti ylittänyt summa käteistä, mutta kalustehankintoihin meni kokonaiset kahdeksan euroa, kun ostettiin Kemiön kierrätyskeskuksesta noita koivutuoleja kaksi. Meille kannettiin vierasaitasta sänky ja tuotiin Tyynelästä sinne tilalle toinen. Tyynelästä tuotiin myös muhkea petauspatja meidän sänkyyn. Mehän saatiin sitten näemmä sängyn lisäksi remontissa ihan oikea makuuhuonekin. Jotenkin odotusten vastaisesti ison sänkyn tuominen tilaan teki siitä suuremman oloisen. Yksityisyyttä saatiin lisää tuomalla "oviaukolle" Tyynelästä ylimääräiset verhot. On kuulkaa unet maistuneet. 

Mökkirempan tekeminen ei aina ole ihan yksinkertaista. Ensimmäinen haaste voi olla tavaroiden perille kuljettaminen (tarvitaanko venettä?) ja toinen sukulaisten eriävät mielipiteet. Me kuitenkin ollaan sellaisessa onnellisessa asemassa, että mökillä on omistajia vaan pari ja perille kulkee tie. Se tekee sekä muutostöiden tekemisen, että sopimisen helpommaksi. 

Iloksemme huomattiin, että nyt pintojen ja tekstiilien uudistuksen jälkeen mökin sisäilma on huomattavasti raikkaampi. Sisustus samoin. Tämä kannatti.

Minimökkikeittiön, olohuoneen ja vierashuoneen uudistuksesta sitten myöhemmin. 
Öitä!






Kiinnostiko? Mökkihommia löytyy blogista lisää tunnisteella mökillä ja mun instasta löytyy jo kurkistus olohuoneenkin puolelle.

Tässä postauksessa käytettyjen maalien sävyt: seinissä Valamo V487 ja lattiassa Merino Y458